Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Kehätie avaisi liikennesolmuja ja pienentäisi päästöjä
Julkaistu:
Hämeenlinnan väylältä aina Lahdentielle asti kulkeva Kehä IV on tiehanke, jota on sommiteltu pk-seudun karttapohjille jo vuosikymmenien ajan.
Alun perin hankkeen piti ajoittua vuosille 2016-2030. Vuosituhannen vaihteen jälkeen se on kuitenkin edennyt nihkeästi ja siirtynyt vuosi vuodelta eteenpäin.
Kehätien mutkikasta taivalta on seuraillut sivusta myös S-ryhmän logistiikkayhtiö Inex Partnersin kuljetuksista vastaava tuotantojohtaja Jouni Jaakola. Matkan varrella miehen oma työpistekin on ehtinyt muuttua lähemmäksi ajateltua tielinjausta, sillä Inex Partners muutti pari vuotta sitten Espoon Kilosta Sipoon Bastukärriin.
Pitkän linjan kuljetusammattilaisen mukaan Kehä IV toisi selkeän helpotuksen raskaalle liikenteelle, avaisi pk-seudun kehyskuntien liikennesolmuja ja vähentäisi myös päästöjä. Nyt rekat oikaisevat pääväylille kapeita paikallisteitä pitkin ja usein myös Tuusulan keskustan läpi.
Kiertäminen Kehä kolmosen tai valtatie 25:n kautta tuo aikamoisen mutkan matkaan. Se tietää lisää ajokilometrejä ja samalla päästöjä, joita pyrimme pudottamaan jatkuvasti alaspäin,
Jaakola toteaa.
Rekkarumba kauemmas asutuksesta
Rekkarumba Vantaan ja Sipoon rajalla on jo nykyisellään melkoinen. Jaakolan laskelmien mukaan alueella käy parhaimmillaan jopa tuhat rekkaa päivässä.
-Lisänä on vielä työmatkaliikenne, joten ajoneuvomäärät ovat jo nykyisellään melkoiset. Lisäksi alue on vasta kehittymässä, joten tulevina vuosina luvut vielä isommat, Jaakola huomauttaa.
Yhden haasteen tuo myös käytössä oleva kuljetuskalusto. Tulevina vuosina entistä isompi osa tavarasta kulkee erikoispitkillä HCT-rekoilla. Uuden kehätien myötä raskas liikenne saataisiin kauemmaksi asutuksesta niille paremmin sopiville väylille.
-Pitkät rekat kyllä kääntyvät liikenneympyröissä, mutta eivät tosiaankaan kuulu taajamiin tai kapeammille paikallisteille. Lisäksi yksi tienvarteen hyytynyt rekka tukkii helposti koko väylän liikenteen, Jaakola muistuttaa.
Kehä IV on tärkeä osa Tuusulan tulevaisuutta
Tuusulan kunta pyrkii käynnistämään Kehä IV:n suunnittelua, vaikka hanke on viime aikoina kohdannut vastatuulta etenkin Vantaalla. Siellä tielinjauksen on katsottu rikkovan mm. arvokasta maalaismiljöötä. Vantaan kiinnostus hanketta kohtaan on ollut muutenkin laskussa, sillä investointilistalla on monia muitakin liikennehankkeita.
Nykyinen, jo vuosia kestänyt pattitilanne on hankala etenkin Tuusulalle, joka aikoo toteuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle laajan työpaikka- ja logistiikka-alueen. Kyseiselle Focus-hankkeelle uusi tielinjaus olisi tärkeä kilpailuvaltti.
Alueen asemakaavoituksessa Tuusulanväylän ja Myllykyläntien välinen tieosuus on määritelty alueen runkoväyläksi. Se on jo edennyt suunnittelupöydälle, mutta Kehä IV:n muiden osuuksien kohtalo on täysin auki.
Rahoitukseen uusia malleja
Tuusulan kunnan kaavasuunnittelijan Petteri Puputin mukaan Kehä IV:n tulevaisuuden ratkaisee lopulta raha. Nykymenolla kehätie toteutuu kokonaisuudessaan aikaisintaan 2030-luvulla.
-Valtiolta rahaa ei näytä lähivuosina tulevan, joten nyt kannattaisi selvittää myös muita vaihtoehtoja. Sellaisia olisivat esimerkiksi elinkaarimalli tai kuntien yhteinen hankeyhtiö, Puputti pohtii.
Samalla hän painottaa, ettei tien tarve ole vuosien saatossa kadonnut mihinkään, päinvastoin. Pk-seutu vetää uusia asukkaita ja yrityksiä myös tulevaisuudessa eikä kaikille tulokkaille riitä tilaa nykyisten kehäteiden sisäpuolella.
Yritys- ja työssäkäyntialueet keskittyvät valtaväylien varteen, mutta sujuvaan liikkumiseen tarvitaan myös poikittaisyhteyksiä. Lisäksi raskas liikenne pitää saada pois taajamista.
–Hanketta ei tosiaankaan kannata haudata pöytälaatikkoon. Kaikki tarvittavat selvitykset suunnittelun aloittamista varten on tehty ja ne ovat vielä ajan tasalla. Tätä etsikkoaikaa ei saisi nyt hukata, Puputti painottaa.
