Kehityskatse asukkaisiin ja tavaravirtoihin

Keskustatunneli, kehäteiden kunto ja kapasiteetti, sisääntuloväylät ja sujuvat yhteydet satamiin ja lento­kentälle, kävelykadut ja bulevardit sekä raideliikenne­hankkeet.

Pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden lista on pitkä ja monien toteuttamisesta on väännetty kättä jo vuosikymmenien ajan. Näkemykset niiden tarpeellisuudesta ovat jakaneet mielipiteitä ja entistä useammin jarruksi on tullut myös raha, kun valtionosuudet suuriin liikennehankkeisiin ovat kutistuneet pk-seudulla selvästi takavuosista. Se on pakottanut priorisointeihin ja lykkäämään investointeja vuosi toisensa jälkeen eteenpäin.

Alueellista ja kansallista kehitystä on päästy seuraamaan myös SE Mäkinen Logisticsissa. Aikanaan sanomalehtikuljetuksilla aloittanut ja sittemmin keltaisista autonkuljetus­rekoista ja autokaupan logistiikkapalveluista tunnetuksi tullut perheyritys on liikennöinyt jo 70 vuotta kaikilla Suomen keskeisillä tieosuuksilla. Samalla on myynti- ja kehitysjohtaja Aapo Mäkisen mukaan selvinnyt, mikä on liikenteen kansallisen ja osin kansainvälisen kehittämisen kannalta oleellista.

– Asiakysymyksiä tärkeämpää on, että liikenteen eri tason päätöksenteon ja hallinnon mekanismit toimivat ja hahmotamme riittävästi liikenteen kokonaiskuvaa. Mikä on perimämme ja muokkaamamme päätöksenteon ja hallinnon kyky tuottaa valittua muutosta ja rakentaa liikenteen maailmaa, jota sillä hetkellä tavoitellaan, hän kysyy.

Kaupungin, sen sisäänsä sulkeman liikenteen ja päivit­täisen muutoksen kokonaisuus on kuitenkin päätöksen­teossa haastava hahmotettava – varsinkin kun muutosten pitäisi palvella kokonaisuuden etua.

Mäkisen mukaan miellämme kaupungin rakennuksina, katuina ja tapahtumina sen sijaan, että rekiste­röisimme ­kattavasti liikettä ja muutosta. Havainnollistavaksi ­esimerkiksi sopivat vaikkapa liikenneruuhkat.

– Havaitsemmeko ruuhkat juuri siksi, että ne eivät ole liikkeessä? Lisäksi keskustelu kohdistuu usein ­kuljettavaan yksikköön tai kuljetusmuotoon. Taustalle jää itse logistiikka, siinä siirtyvät tavaravirrat sekä ihmisten liikkumisen motiivit ja tarpeet, Mäkinen toteaa.

Tarkempi katse kannattavuuslaskelmiin

Helsingin seudulla on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti muun muassa Tallinnan tunnelista, Vantaan ratikasta, entistä nopeammista junayhteyksistä Tampereelle ja Turkuun, Aviapoliksen alueen kehittämisestä sekä ylipäätään koko Uudenmaan väyläverkoston kunnon ja välityskyvyn kohentamisesta. Agendalla on ollut myös joukkoliikenteen kehittäminen.

Painetta näihin investointeihin lisää alueen väestönkasvu, jonka arvioidaan tulevina vuosina vain kiihtyvän. Samaan aikaan kuitenkin valtionosuudet seudullisiin väylä­investointeihin ovat kutistuneet jatkuvasti – seikka, johon myös Helsingin seudun kauppakamari on kiinnittänyt huomiota omassa metropoliohjelmassaan.

Näitä keskusteluja on seurannut myös Aapo Mäkinen. Hän näkee isot liikennehankkeet välttämättöminä, mutta jää samalla kaipaamaan hallittua markkinalähtöisyyttä sekä elinkaarikustannusten tarkkaa budjetoimista.

– Ennen kuin julkisen toimijan erityisintressit otetaan hankkeissa huomioon, pitää kannattavuuslaskelmat tehdä investointipankkiirien tapaan. Julkista keskustelua ja kiistaa näyttää kuitenkin syntyvän enemmän itse rahankäytön kohteista kuin sen käytöstä. Kontrollimekanismi tämäkin.

Kehätiet ja taukopaikat kuntoon

Vaikka Mäkinen vaatii isojen infrapäätösten taustalle tarkkaa analyysiä ja perusteltavissa olevien elinkaari­kustannusten ja tuottojen selvittämistä, on hänellä silti selkeä näkemys pk-seudun tulevien vuosien tärkeimmistä väyläinvestoinneista.

Ensimmäisenä on jo vuosikymmenien ajan suunnitel­missa esiintynyt Kehä IV, joka kulkisi Lahdenväylältä Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolitse Klaukkalan ohikulkutien liittymään. Mäkisen mukaan se on tärkeä väylä paitsi liikenteen ja logistiikan myös koko pk-seudun kasvun ja elinvoiman kannalta.

Kehä III, Tampereentie, lentoasema-alue, Tikkurilantie muodostavat Suomen vilkkaimmin liikennöidyt tieosuudet, joiden välityskyvyn rajat ovat lähellä. Kehä IV avaa tähän keskittymään uuden ulottuvuuden ja mahdollistaa läheisten logistiikka-alueiden sekä Vuosaaren sataman entistä suuremmat läpivirtaukset. Alueen ja liikenneväylien toiminnalla on myös tärkeä rooli pääkaupunkiseudun huolto­varmuudessa.

Toiseksi olemassa olevien väylien ja koko kansallisen tie­verkoston korjausvelka vaatii huomiota. Huonoon kuntoon päässeet tieosuudet vaativat korjausvelkaa suurempia investointeja.

– Talouden tasapainottamisessa ylläpidosta ja korvaus­investoinneista tinkiminen on arvokas joustovara, mutta sen käyttöön liittyy ilmeisiä yliajallisia riskejä, Mäkinen toteaa.

Kolmas on toive ja liittyy raskaan liikenteen levähdys­paikkoihin. Ratkaisun mittaluokkakin on asetetta pienempi.

– Raskaan liikenteen ajo- ja leposäädökset rytmittävät tarkasti kuljetusten etenemistä. Niillä on iso ­vaikutus ammattikuljettajien työhyvinvointiin ja kaluston kuljetussuoritteeseen. Taukopaikkojen toteutus on kuitenkin solmussa. Ratkaisun avaimet ovat kaupungeilla ja kaavoitusvallassa.

Pysyykö Tampere vielä takana?

Moni on kaipaillut Helsingin seudun päätöksentekoon samanlaista dynaamisuutta ja yksituumaisuutta kuin ­Tampereella, jossa isotkin infrahankkeet nytkähtävät nopeasti suunnittelusta toteutukseen.

Lopputulos sopisi myös Mäkiselle, joka kuitenkin ­muistuttaa, että alueet ovat keskenään eri kehitys­vaiheessa.

Tampereen investoinnit kohdistuvat sellaiseen perus­infraan, paikallisiin raideratkaisuihin, kehäteihin ja kulttuuri­halleihin, joita Helsingissä toteutettiin 1960–70-luvuilla. Helsinki on kaupunkialueena elinkaarensa suhteen tilanteessa, jossa alueen tiiveys ja monimuotoisuus tekevät keskitetysti johdetusta muutoksesta jo asteittain vaikeampaa.

– Helsingin kehittäminen on siirtynyt suoraviivaisesta ja tulevaisuususkoisesta konsensuksesta keskusteluun kasvun rajoista, kaupunkikokemuksesta, kaupunkibrändistä ja alueen kansainvälisestä vetovoimaisuudesta. Liikenne onkin Helsingissä entistä laajemmin alisteinen moderneille näkemyksille vapaudesta, elämänlaadusta ja talouskasvusta. Tässä maailmassa myös liikenteen toimijoiden on pikaisesti opittava toimimaan, muut kaupungit tulevat jo perästä, Mäkinen muistuttaa.

Helsingin seudun kauppakamarin liikennevaliokunnassa seuraamme tiiviisti Helsingin seudun talousalueen liikenteen suunnittelua ja tuomme jo suunnittelun alkuvaiheessa esille elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä.

Lausunto: Valtion väyläverkoston investointiohjelma vuosille 2024-2031