Ketterä oppiminen on osa elinikäistä oppimista

Siinä missä niin sanottu ensimmäisen tason oppiminen eli perustutkintoon tai ammattitutkintoon johtava oppiminen takasi pääsyn työelämään, kakkostason oppiminen, jota silloin alettiin kutsua elinikäiseksi oppimiseksi, varmisti ammattitaidon säilymisen muuttuvassa työelämässä. Samalla yritysten strategiasta johdetut tulevat osaamistarpeet ja ihmisten ohjaaminen opettelemaan tulevia taitoja korostivat osaamisen johtamisen merkitystä työelämässä.

Kun Otala kyseli 2010-luvulla työssä käyviltä opiskelijoiltaan, miten nämä hankkivat uutta osaamista, oli vastaus aina sama: kysyn kaverilta. Moni työskenteli verrattain uusissa digibuumin myötä syntyneissä yrityksissä, joissa ei ollut kuultukaan osaamisen johtamisesta. Ollessaan samaan aikaan oppimisen tutkimusverkoston Ciceron varajohtajana Otala oli mukana Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n kanssa tehdyssä tutkimuksessa työelämän osaamis- ja oppimishaasteista. Tutkimuksen tuloksissa korostui samanaikainen tarve kovaan osaamiseen ja nopeaan työssä tapahtuvaan täsmäoppimiseen. Nämä kaksi seikkaa – toisilta oppiminen ja tarve oppia lennossa työn yhteydessä uutta – herättivät Otalan miettimään, että osaamisen hankkiminen, kehittäminen ja jopa johtaminen olivat uudessa uomassa. Tarvittiin ketterää oppimista, jota voidaan pitää kolmannen tason oppimisena.

Ketterä oppiminen ei vuorottele työn tekemisen kanssa, vaan se tapahtuu työtä tehdessä. Työ on oppimista ja oppiminen on työtä.

Ketterän oppimisen taustojen selvittäminen alkoi IT-alan yrityksistä

– Lähdin hakemaan tietoa ketterästä oppimisesta, mutta sitä oli kovin niukasti tarjolla. Oppimisketteryys miellettiin potentiaalisten johtajien kriteeriksi, ja koko teema oli lähinnä johdon rekrytointeihin erikoistuneitten konsulttien pelikenttää, Otala kuvailee.

Hän lähti jututtamaan lukemattomia it-, peli-, konsultti- ja muita yrityksiä siitä, miten yrityksissä opitaan ja miten uutta tietoa hankitaan ja kehitetään.

– Osaamista ja tietoa rakennetaan tänään pala palalta, kokemuksesta ja palautteesta, oivalluksista ja intuitiolla ja toki tietotekniikan avulla hyvin henkilökohtaisesti.

Kun Otalalle alkoi valjeta, miten ihmiset oppivat ketterästi, piti selvittää, mitä siihen tarvitaan. Ketterän oppimisen tärkeitä edellytyksiä ovat esimerkiksi vuorovaikutus toisten kanssa, hyvät tiedonhankintataidot ja -mahdollisuudet, kyky johtaa itseään ja hyvässä kunnossa olevat älylliset resurssit.

– Olin kirjoittanut vuosia sitten kirjan ”Älyllinen kunto” ja jatkanut sen jälkeen aivoihin ja mieleen liittyvien asioiden opettelua ja tutkimista. Se antoi erinomaisen pohjan miettiä myös ketterän oppimisen valmiuksia ja edistämistä.

Tärkeäksi ketterän oppimisen mahdollistajaksi osoittautui myös työympäristö, työpaikan toimintatavat, joissa voi oppia ketterästi; tiedon liikkumista ja jakamista tukevat organisaation rakenteet sekä kaikkia ihmisiä osallistava ja innostava johtajuus. Kun hän sitten kiersi uudelleen yrityksissä haastattelemassa ihmisiä erityisesti näistä työpaikkaan liittyvistä asioista, muotoutui malli ketterästi oppivalle organisaatiolle. Sen keskiössä ovat ketterästi oppivat ihmiset, jotka tekevät työtä tiimeissä, joissa voidaan oppia yhdessä ja auttaa toista oppimaan. Tällainen organisaatio osaa myös hyödyntää ihmisten ja tiimien oppimisen koko organisaation toiminnan uudistamisessa.

Ketterän oppimisen edellytys voi olla hyvä asiantuntijuus

Otala sanoo, että kaiken oppimisen edellytys on kiinnostus asiaan.

– Siksi on tärkeää, että nopeassa muutoksessa mahdollisimman moni on mukana miettimässä ja keskustelemassa tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Näin ihmisten huomio suuntautuu yrityksenkin kannalta tärkeisiin asioihin. Huomion suuntaamisessa johdon rooli on erittäin tärkeä.

– Ketterä oppiminen edellyttää sisäistä motivaatiota. Silloin ihminen haluaa oppia uutta voidakseen löytää uuden ratkaisun, parantaakseen toimintaansa, tuottaakseen asiakkaalle mahdollisimman hyvän lisäarvon tai päästäkseen kehittämään uutta ideaansa eteenpäin. Huippuyritykset korostavat rekrytoinnin tärkeyttä. Eniten haetaan sellaisia ihmisiä, jotka osaavat oppia huomista varten.

Asiaa vähemmän tunteva saattaa helposti verrata ketterää oppimista tietynlaiseen lahjakkuuteen tai älykkyyteen oppia nopeasti asioita. Suoranaisesti ei ole kuitenkaan kyse näistä taidoista. Otala sanoo, että yksi ketterän oppimisen edellytys on toki hyvä asiantuntijuus, vankka osaaminen omalta alalta.

– Osaajalla on valmiiksi paljon omaan osaamisalueeseensa liittyviä kytköksiä aivoissa. Kun hän löytää uuden tiedon tai havainnon, se voi heti liittyä jo olemassa olevaan tietoon ja kytkösten verkostoon, jolloin uuden tiedon myös ymmärtää tai se tuottaa uuden oivalluksen. Mitä parempi asiantuntija, sitä ketterämmin hän oppii uutta. Toisaalta teoreettinen tieto alalta mahdollistaa myös niin sanotun intuitiivisen oppimisen. Teoreettinen osaaminen auttaa arvioimaan, mihin suuntaan asiat kehittyvät ja oppimaan huomista varten, hän kuvailee.

Uuden ajan yritykset ovat usein ketteriä oppimaan

Onkin hyvä pohtia, tarjoavatko suomalainen yrityselämä ja organisaatiot sekä koulu- ja opiskelumaailma mahdollisuuksia ketterään oppimiseen.

Otalan mukaan osa tarjoaa ja osa ei.

– Ne, joita tänä päivänä voisi kutsua ketterästi oppiviksi organisaatioiksi, ovat usein niin sanottuja uuden ajan yrityksiä. Niissä on jo oivallettu, että oikeasti ainoa resurssi ovat ihmiset, joiden osaamisesta ja oppimisesta yrityksen menestys paljolti riippuu.

Digitalisaatio muuttaa kaikkia aloja. Samat haasteet, joita digiyritykset ovat kohdanneet oppimisen suhteen, tulevat kohdistumaan myös perinteisiin yrityksiin. Niissäkin pitää kyetä nopeasti muuttumaan, toimimaan uudella tavalla ja oppimaan lennossa uutta. Ketterän oppimisen tarve liittyy koko työelämään ja muuhunkin elämään.

Lue Leenamaija Otalan blogi (Ammattikirja.fi)