Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä.

Kuntatalous on vaalien tärkein kysymys

Lähestyvät kuntavaalit ovat elinkeinoelämän kannalta hyvin merkittävät. Vaaleissa valitaan edustajat kuntiin, joihin kohdistuvat palveluodotukset eivät ole tasapainossa niiden taloudellisten resurssien kanssa. Uusilta kuntapäättäjiltä vaaditaan nyt selkeää näkemystä ja hyvää osaamista talousasioissa.

Uudet valtuustot joutuvat ottamaan koronan heikentämän taloustilanteen muutokset kertaheitolla vastaan. Viime vuonna valtion kunnille osoittamat korotetut valtionosuudet, niin sanotut korona-avustukset, ovat tilapäisesti helpottaneet monen kunnan tilannetta ja kääntäneet niiden toiminnan ylijäämäiseksi. Korona-avustusten poistuessa arki koittaa valtaosalle maan kunnista entistäkin ankeampana. Tässä tilanteessa kunnissa tarvitaan strategista ajattelua ja koeteltua talousosaamista.

Eduskunnan käsiteltävänä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus haastaa nyt valittavat valtuustot aivan uuteen tilanteeseen. Mikäli uudistus toteutuu, siirtää se kuntien resursseista noin puolet uusien hyvinvointialueiden käytettäviksi. Helsingissä sote-palvelut pysyvät kaupungin toimintana, jos kaupunki muodostaa oman hyvinvointialueensa. Muutos antaa mahdollisuuden kuntien jäljelle jäävien tehtävien kehittämiseen ja toiminnan fokusointiin. On aivan selvää, ettei niiden hoitamiseen tarvita koko nykyistä hallintokapasiteettia.

Helsingin seudun kunnat ovat taloudelliselta tilanteeltaan hyvin erilaisessa tilanteessa. Helsingin taloutta on hoidettu pitkään vakaasti ja hyvin niin, että kaupunki voi rahoittaa uudet investoinnit esimerkiksi liikenteen kehittämiseen suunnitelmallisesti. Espoo on velkaantunut länsimetron ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakentamisen vuoksi, mutta tehdyt investoinnit alkavat tuottaa uusia verotuloja väestön ja työpaikkojen määrän kasvaessa. Vantaan talous on saatu hyvin tasapainoon, nyt edessä on mittavien liikenneinvestointien ja niihin liittyvän maankäytön tehostamisen rahoitus uuden kasvun varmistamiseksi. Kehyskuntien tilanne vaihtelee, mutta väestön kasvu tuo niihinkin lisää verotuloja ja aiheuttaa uusia palveluhaasteita.

Yritysten kannalta on tärkeää, että kunnat huolehtivat kasvun edellyttämistä uusista investoinneista ajallaan. Hyvät liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä yritysten sijaintipäätösten kannalta. Liikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää kunnilta hyvää keskinäistä yhteistyötä ja yhteistä näkemystä valtion kanssa. Siihen kuntien ja valtion yhdessä valmistelemat maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmat antavat hyvän perustan.

Myös panostukset osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen ovat tärkeitä työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Erityisesti ammatillista koulutusta on kehitettävä yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Uhkana on, että oppivelvollisuusiän pidentäminen heikentää koulutuksen yrityslähtöisyyttä, kun opiskelijat aloittavat opintonsa usein vailla mitään työkokemusta.

Riittävästä asuntotuotannosta huolehtiminen on työvoiman tarjonnan avainasioita. Alhaisen korkotason aikana asuntotuotanto on noussut ilahduttavan korkeaksi. Asuntotarjonnasta on kyettävä pitämään huolta myös toisenlaisessa korkoympäristössä. Kuntien tärkein tehtävä on huolehtia riittävästä kaavoituksesta niin, että asuntotuotannolle on uusia mahdollisuuksia.

Kauppakamarien mielestä kuntien tulevan roolin on rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan. Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen.


Lue myös:
Edellinen artikkeli ATA carnet nopeuttaa tavaroiden väliaikaista vientiä Seuraava artikkeli Aineeton omaisuus kasvun vauhdittajana