Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Laskuri osoittaa: Kunnallisverolla jopa useamman tonnin merkitys vuosituloihin – Keskuskauppakamari

Haluaisitko tienata muutamia tuhansia euroja enemmän vuodessa? Siinä tapauksessa kannattaa muuttaa Jomalaan, jossa kunnallisveroaste on maan matalin.

Jomalalainen keskipalkkainen työntekijä saa käteen vuodessa noin 2300 euroa enemmän kuin Suomen kireimmin verottavassa kunnassa Halsualla asuva kollegansa, selviää Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista.

Kuntien välillä on valtavaa vaihtelua kunnallisveroasteiden suhteen. Korkein kunnallisveroaste on Halsualla (23,5 %) ja matalin Jomalassa (16,5); eroa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron eroa käteen jäävissä tuloissa.

– Suomalainen keskipalkansaaja saa Jomalassa 3100 euron kuukausituloillaan 2306 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen kuin halsualainen samapalkkainen kaverinsa. Euromääräinen ero kasvaa tulojen kasvaessa, kertoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Keskuskauppakamarin päivitetystä verokiilalaskurista jokaisen on helppo tarkistaa, kuinka paljon enemmän tai vähemmän naapurikunnassa asuminen jättäisi kukkaroon. Keskuskauppakamarin laskuriin.

Kunnallisvero on matalilla tuloilla hyvin progressiivinen

Kotamäen mukaan asiasta on hyvä muistuttaa erityisesti nyt kuntavaalien alla, sillä valtuustoihin valitut päättäjät päättävät myös kunnallisveroasteesta.

Kotamäen mukaan kunnallisverotuksen yhteydessä törmää yhä edelleen silloin tällöin harhaluuloon: kunnallisvero ei ole tasavero, vaan matalilla tuloilla hyvinkin progressiivinen.

– Tosiasiallinen kunnallisveroprosentti kasvaa jyrkästi tulojen kasvaessa noin 700–2500 euron kuukausipakalla. Tämä on seurausta verotuksen vähennyksistä. Siinä olisi Suomen verojärjestelmässä selkiyttämisen varaa – verovähennyksiä voisi yhdistää ja täten muuttaa monimutkaista verojärjestelmää yksinkertaisemmaksi, ehdottaa Kotamäki.

Kotamäki muistuttaa, että keskimääräinen kunnallisveroaste on noussut tasaisesti ajassa. Vuosittaiset muutokset ovat olleet usein pieniä, lähes huomaamattomia.

– Ajan myötä keskimääräinen kunnallisveroaste on kivunnut 1990-luvun alusta tähän päivään mennessä noin 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2021 tasossa puhutaan yhteensä noin neljän miljardin euron veronkiristyksestä, Kotamäki sanoo.

Kaikki palkasta perittävät maksut eivät näy palkkalaskelmassa

Kotamäen mukaan palkansaajana ei aina tule ajatelleeksi, että kaikki palkasta perittävät maksut eivät suinkaan näy palkkalaskelmassa. Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.

– Itse asiassa työnantajamaksut lohkaisevat ison loven yritysten palkanmaksukyvystä. Eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu muodostavat bruttopalkan päälle yli 20 prosentin kustannuksen. Lisäksi tulevat kaikki muut suorat ja epäsuorat kustannukset lomarahoista sairastumisiin, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan perussääntö on, että tulisi verottaa sitä, mitä haluaa vähemmän.

– Suomessa on kireä ansiotuloverotus ja jyrkkä progressio, vaikka hyvinvointivaltion rahoituspohjan takia haluaisimme työtä pikemminkin enemmän. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää pois ansioiden verotuksesta, Kotamäki sanoo.

Verokiilalaskuri

Keskuskauppakamarin verokiilalaskuri.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen perustaminen – kauppakamarin lausunnot Seuraava artikkeli Erityisesti pienillä ja majoitus- ja ravintola-alan yrityksillä rahoitusvaikeuksia koronan takia –Kauppakamarikysely