Lausunto: Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos

1. Vaikutusten arvioinnit

YLJS:n vaikutuksia on arvioitu olennaisella tavalla puutteellisesti, mikä tekee arvioinneista harhaanjohtavia. Elinvoimavaikutuksia ja liikenteellisiä vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu suhteessa nykytilanteeseen, vaan lähtötilanteeksi on otettu jo 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä. Lausunnolla olevasta aineistosta ei ilmene syytä poikkeukselliselle menettelylle.

KYMP-toimialan mukaan näin on tehty, koska Kruunusillat-raitiotiehankkeen yleissuunnitelmasta päättäessään vuonna 2016 kaupunginvaltuusto on käytännössä päättänyt myös Kaivokadun muuttamisesta 1+1-kaistaiseksi. Sen vuoksi nyt valmisteilla olevan YLJS:n vaikutuksia ei olisi ollenkaan tarpeen verrata nykytilanteeseen.

Perustelu ei ole hyväksyttävä. Kahdeksan vuotta sitten päätetystä Kruunusillat-hankkeesta on pyydetty lausuntoja vain viranomaistahoilta eikä yritys- tai elinvoimavaikutusten arviointia ole tehty. Lisäksi ydinkeskustan tilanne on vuoden 2016 jälkeen muuttunut dramaattisesti. YLJS:n vaikutusten arviointi ainoastaan kahden hypoteettisen vaihtoehdon välillä ei anna oikeaa ja luotettavaa kuvaa suunnitelman vaikutuksista.

Vaadimme, että vaikutusten arviointien perustilanteeksi ja lähtökohdaksi otetaan nykytilanne. Vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida suunnitelmakokonaisuutta. Lisäksi on tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon mm. autoliikenteen sähköistymisen päästöjä vähentävät sekä suunniteltujen toimenpiteiden päästöjä lisäävät vaikutukset (kuten huomattavasti pidentyvät ajoreitit) ydinkeskustassa ja sen ulkopuolisilla alueilla.

Puutteellisestikin toteutettu liikenteellisten vaikutusten arviointi jo osoittaa, että Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi aiheuttaisi ydinkeskustan autosaavutettavuudelle lukuisia selvästi negatiivisia vaikutuksia. Lisääntyvästä ruuhkautumisesta kärsisivät niin henkilöauto-, huolto- ja jakelu-, taksi-, bussi- kuin pelastusliikennekin. Vaikutukset heijastuisivat Esplanadien eteläpuoliseen alempaan katuverkkoon sekä laajemmin keskustan katuverkkoon.

2. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kaikkien eri toimijoiden – myös elinkeinoelämän – tavoitteena on ydinkeskustan viihtyisyyden ja käveltävyyden parantaminen. Erimielisyys vallitsee keinoista. Kaupungin ensisijaisena keinona tavoitteeseen pääsemiseksi näyttää olevan autoliikenteen radikaali rajoittaminen. Elinkeinoelämän näkökulmasta tarpeettoman suuria ja vaikutuksiltaan riskialttiita muutoksia tulisi välttää. Sen sijaan ydinkeskustaa tulisi tarkastella toiminnallisena kokonaisuutena ja aloittaa viihtyisyyden ja käveltävyyden parantaminen olemassa olevista kävelyalueista sekä elinvoiman lisäämisestä muilla keinoilla (mm. lupapolitiikan höllentäminen, konversioiden mahdollistaminen, kortteleiden sisäpihojen kehittäminen, maanalaisten pysäköintilaitosten parempi hyödyntäminen, tapahtumallisuuden lisääminen).

Kaivokadun katkaisemisesta aiheutuvat hyödyt eivät kompensoi aiheutuvia haittoja

Luonnoksessa esitetään autoliikenteen kieltämistä Kaivokadulla. Ydinkeskustan katuverkkoa halutaan kehittää ennen kaikkea kävelykeskustan tarpeisiin. Kaivokadun katkaisemisella autoliikenteeltä on kuitenkin varsin vähäiset vaikutukset viihtyisyyden ja käveltävyyden parantamiseen verrattuna siitä aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Autoliikenteen kieltämisestä huolimatta Kaivokatu säilyisi edelleen vilkkaana liikenneväylänä. Raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä tuplaantuisi, mikä tarkoittaisi nykyistä huomattavasti enemmän kävelyä haittaavia ja kävelijöiden turvallisuutta vaarantavia raitiovaunuja ja pyöräilijöitä. Ylityspaikkojen järjestäminen kävelijöitä suosivasti vaikeuttaisi muuta liikennettä ja päinvastoin. Kyseisessä liikenneympäristössä ei olisi paljoakaan enempää mahdollisuuksia viihtyisyyden lisäämiseen kuin nykyisessä ympäristössä.

Lisäksi Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi ei käytännössä mahdollistaisi muutakaan rautatieaseman ympäristön kehittämistä, kuten lisärakentamista. Näin ollen muutoksen hinta on aivan liian korkea verrattuna siitä saataviin hyötyihin. Kaivokatu tulee säilyttää autoliikenteen käytössä, mikä ei estä alueen viihtyisyyden kehittämistä muilla tavoin. Esim. Kaivokadun alueen maanalaisia yhteyksiä tulee kehittää ja niiden viihtyisyyttä parantaa.

Liikennejärjestelmää tulee kehittää tasapainoisesti ja realistisesti

Kartta autoliikenteen pääverkon tavoitetilasta osoittaa selkeästi ydinkeskustan liikennejärjestelmän epätasapainon. Tavoitetilassa Helsingin niemellä ydinkeskustassa olisi viisi etelä-pohjoissuuntaista autoliikenteen yhteyttä mutta vain yksi itä-länsisuuntainen poikittaisyhteys (Esplanadit). Nykyisestä kahdeksasta kaistasta siirryttäisiin enimmillään neljään (tai pahimmillaan kahteen kaistaan). Selvää on, että vähintään 50 %:n vähennys poikittaisväylien kaistamäärässä aiheuttaisi monia negatiivisia vaikutuksia niemellä liikkumiseen.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmän suunnittelussa ei voida sivuuttaa Helsingin niemen maantieteellistä rakennetta, historiallista kehitystä tai elinkeinotoiminnan tarpeita, jotka kaikki generoivat myös poikittaista liikennettä. Niemelle tulijoita ei ole vain pohjoisesta eikä kaikkien tulijoiden päämäärä ole ihan ydinkeskustassa. Niemellä sijaitsee kolme satamaa, joiden sujuva liikenne on turvattava. Turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökohdat on niin ikään otettava huomioon.

Luonnoksen mukaan ydinkeskustan kilpailuvaltti on erinomainen joukkoliikenne. Sitä on myös monipuolinen yritys- ja palvelurakenne, joka erottaa keskustan sitä ympäröivistä kauppakeskuksista. Autosaavutettavuus on osalle ydinkeskustan yrityksistä tärkeä toimintaedellytys, joka mahdollistaa sijainnin ydinkeskustassa. Ydinkeskusta ei voi kilpailla autosaavutettavuudessa muiden sijaintien kanssa, mutta nykyistä autosaavutettavuutta ei saa tarpeettomasti heikentää.

Huoltotunnelin kehittämismahdollisuudet ovat epävarmat

Poikittaisliikenteen rajoittamisen negatiivisia vaikutuksia pyritään luonnoksessa lieventämään korostamalla huoltotunnelin kehittämistä huolto- ja jakeluliikenteen edellytysten parantamiseksi sekä pysäköintilaitosten saavuttamiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että henkilöautolla ajon mahdollistaminen kaikkiin pysäköintilaitoksiin niin idästä kuin lännestäkin on jo pelkästään turvallisuussyistä erittäin epävarmaa ja sen toteutuminen veisi joka tapauksessa useita vuosia. Huolto- ja jakeluliikenteen osalta on muistettava, että huoltotunnelin vaikutuspiirissä sijaitsee vain osa ydinkeskustan kiinteistöistä. Huomattava osa huolto- ja jakeluliikenteestä sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevistä yrityksistä liikkuu tulevaisuudessakin ydinkeskustan katutilassa.

On hienoa ja kannatettavaa, että huoltotunnelin kehittämismahdollisuuksia selvitetään ja että kaupungilla on halua helpottaa sen hyödyntämistä aiempaa laajemmin, mutta autoliikenteen poikittaisyhteyksien rajoittamista luonnoksessa esitetyllä tavalla ei voi perustaa niin epävarmaan hankkeeseen. Huoltotunnelin tehokkaamman hyödyntämisen ohella kaupungin pitäisi selvittää keskustatunnelin toteuttamista, parantamaan ydinkeskustan saavutettavuutta. Maanalaiset autotunnelit ovat monessa tapauksessa mahdollistaneet kävelykeskustan laajentamisen. Autosaavutettavuus ja huollon ratkaisut on joka tapauksessa turvattava ennen rajoituksia.

Turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulmat otettava huomioon

Suunnitelmaluonnoksessa ei ole riittävästi otettu huomioon Helsingin asemaa valtakunnan hallintopääkaupunkina. Ydinkeskusta on hallinnollinen keskus, jossa valtion ylin johto ym. keskeiset viranomaiset tarvitsevat toimintavarman liikennejärjestelmän virka-autoliikenteelle. YLJS:lla on huomattavat vaikutukset ydinkeskustan itäreunalla sijaitsevien Presidentinlinnan ja ministeriöiden sekä länsireunalla sijaitsevan eduskunnan väliseen liikennöintiin. Kaivokadun katkaiseminen autoliikenteeltä vaikeuttaisi ja hidastaisi huomattavasti liikkumista eduskuntaan ja päinvastoin.

Myös huoltovarmuuden näkökulma puuttuu luonnoksesta. Poikkeustilanteissa tarvitaan vaihtoehtoisia ajoreittejä ja pysäköintimahdollisuuksia. Luonnoksen mukainen häiriöherkkä liikennejärjestelmä voi johtaa liikennekaaokseen, joka halvaannuttaa keskeistä ylintä päätöksentekoa ja johtamista sekä pelastus- ja hälytysajoa. Häiriöherkkyyttä lisäävää erityisesti yksikaistaiset kadut, joilla ei ole tilaa väistämiselle.

Helsingissä 7.6.2024

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI
Pia Pakarinen
toimitusjohtaja

A. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT OY
Pia Lindborg
Director, Real Estate

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ SENAATTI-KIINTEISTÖT
Marko Härkönen
kiinteistöjohtaja

ILMARINEN
Tomi Aimonen
johtaja

SPONDA OY
Markus Nieminen
Vice President, Property Development