Porvoo, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Lausunto: Itä-Uudenmaan Kauppakamariyksikön palaute Porvoon kaupunkistrategiasta

Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö on 22.3.2022 antanut lausunnon Porvoon kaupungille Porvoon kaupunkistrategia 2022-2025 -luonnoksesta.

Olemme iloisia että olette pyytäneet Kauppakamarilta sekä myös suoraan paikallisilta yrityksiltä palautetta uudesta kaupunkistrategiasta. Näemme positiivisena sen, että Porvoo haluaa kasvaa ja näkee realistisena tavoitteena kasvaa noin prosentin vuodessa, niin että asukasluku olisi noin 70 000 vuoden 2050 mennessä. On tärkeätä että Porvoo ottaa osansa metropolialueen ennustetusta kasvusta.

Jotta asetettu asukasluku toteutuisi tulee kaupungin olla vetovoimainen, ja vetovoimaisuutta on kuvattu sivulla 3 kahdeksassa eri osiossa. Valitettavasti yritykset ja työpaikat ovat saaneet aivan liian pienen painoarvon tässä kokonaisuudessa. Nyt samassa osiossa ovat väestö, yritykset, työpaikat ja opiskelumahdollisuudet. Mielestämme ”Yritykset ja työpaikat” vaatisivat ihan oman osion ja sen lisäksi ”Työvoiman saatavuus ja opiskelu” pitäisi olla ihan omana osiona. Juuri nämä kaksi asiaa ovat tulevaisuuden menestystekijöitä ja tuovat kaupungille elinvoimaa. Nämä vaativat paljon erilaisia toimenpiteitä, ja sen takia niitä tulisi käsitellä erillään. Kaupungin talous ja houkuttelevuus perustuu tulevaisuudessakin siihen, että meillä on myös paikallisia toimivia yrityksiä. Koko kasvua ei pidä laske pääkaupunkiseudun varaan, vaikka se onkin suuri mahdollisuus meille. Veroeuroihin tarvitaan hyviä yrityksiä, ei ainoastaan asukkaita. Jos paikallisten yritysten rooli jää näin pieneksi kuin se on kuvattu strategiassa, voisi ajatella, että haluaako Porvoo luoda kaupungista nukkumalähiön?

Sivulla 9, suosituin kotikaupunki- teemassa on kirjoitettu menestyvistä yrityksistä. Muoto miten on kirjoitettu ei ole proaktiivinen vaan käytetään verbejä kuten ”tarjoamme” ja ”luomme edellytyksiä”. Toivomme että Porvoo ottaisi aktiivisimman roolin ja hakisi aggressiivisesti yrityksiä Porvooseen, sekä suomalaisia että kansainvälisiä.

Kansainvälisyys on muutenkin jätetty pienelle painoarvolle, vaikka se tulee olemaan tärkeässä osassa tulevaisuudessa mm työvoiman saatavuuden kannalta. Pitäisi myös ottaa kantaa tarvitaanko kansainvälistä koulua tai kieliluokkia kouluissa. 

Matkailu-ala ja sen tuomat mahdollisuudet Porvoolle on jätetty melkein kokonaan huomioimatta. Matkailu on mainittu alussa yhtenä vahvana vetovoimatekijänä, ja tulisi ehdottomasti löytyä myös omana aiheena

”Kaupunkielämän sykettä”-kärkiteeman alla. Nyt se jää vapaa-ajan ja tapahtumien sivulauseeksi. Matkailu on valtti jo nyt, ja sitä pitäisi kehittää vahvasti tulevaisuudessakin, koska se jättää euroja kaupunkiin. Myös saariston ja meren tuomat mahdollisuudet tulisi huomioida strategiassa.

Puhutaan myös tonttitarjonnasta keskikokoisille yrityksille. Miksei isoja tontteja ollenkaan?

Keskustan kehittämisestä puhutaan useammassa kohdassa. Varmasti ydinkysymys Porvoon kannalta. Tärkeä elementti onnistumiselle on asukkaiden määrän lisääminen ydinkeskusta-alueelle, eli sallia korkeampi rakentaminen. Museoviraston kannanottoihin pysähtyy moni hyvä suunnitelma – turhaan?

Sivulla 10 kerrotaan, että kaupunki omistaa ja ylläpitää vain omaan ydintoimintaansa liittyviä kiinteistöjä ja rakennuksia. Muista tiloista luovutaan pitkällä tähtäimellä. Miksi tässä ei uskalleta ottaa rohkeampaa kantaa, joka voisi mahdollistaa uusien kohteiden rakentamisen ja uusia visioita kohteille?

Kaupunkistrategian mittaristosta pitäisi ehdottomasti mitata esimerkiksi uusien Porvooseen perustettujen tai muuttaneiden yritysten määrää sekä työnantajien näkemys Porvoon vetovoimasta tai vastaavaa. Kannattavaa ja kestävää kasvua saa aikaiseksi ainoastaan silloin, kuin työssäkäyvien määrä on riittävän suuri suhteessa lapsiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin. 


Helsingin seudun Kauppakamarin Itä-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö

Katarina Enholm, puheenjohtaja
Mathias Kivikoski, varapuheenjohtaja
Tiina Pasuri, asiamies

Lue myös

Lausunto: Luonnos valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032

Väylävirasto on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032.

Lausunto: Vihti-Nummelan asemanseudun kaavarunkoehdotus

Yleistä Vihdin kunnanhallitus on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön lausuntoa Vihti-Nummelan asemanseudun kaavarunkoehdotuksesta. Kauppakamariyksikkö esittää lausuntonaan...