Liikenne ja logistiikka

Tavaraliikenteen jatkuvuus ja toimivuus pyritään turvaamaan siitä huolimatta, että henkilöliikennettä
on rajoitettu. Yritysten on kuitenkin hyvä varautua uudelleen järjestelemään logistiikkaketjujaan ja
varautumaan viivästyksiin tavarakuljetusten osalta. Joillakin Euroopan sisärajoilla, kuten Puolan ja
Saksan välisellä rajalla maantiekuljetukset ovat ruuhkautuneet, vaikuttaen myös Baltian kuljetuksiin.
Rajojen toimivuuden lisäksi Suomen kannalta keskeinen kysymys on rahtikapasiteetin riittävyys, kun
lento- ja merikuljetuksia on peruttu.

Suomen kannalta on lisäksi keskeistä seurata itärajalla tapahtuvan liikenteen ja kuljetusketjujen
toimivuutta.

Satamat ja meriliikenne

Satamat toimivat koronavirusepidemian aikana normaalisti, samoin merikuljetuksissa rahtiliikenne
toimii. Merikuljetuksia käyttävien yritysten on kuitenkin huomioitava, että markkinoilta on poistunut
kuljetuskapasiteettia, kun koronavirusepidemia takia Aasiasta Eurooppaan lähteviä aluksia peruttiin
vuoden alkupuolella huomattavissa määrin.

Aluskapasiteetin vähentyminen vaikuttaa myös Euroopan vientiliikenteeseen. Itämeren
matkustajalauttojen henkilöliikenne on käytännössä loppunut ja Itämeren liikenteen osalta on hyvä
huomioida, että vuoroja jää ajamatta tai niitä siirretään. Yritysten on hyvä varautua siihen, että
merikuljetuksissa saattaa ilmetä pulaa kalustossa, kuljetusaikojen pidentymisessä tai kuljetusten
hintoihin saattaa tulla yllättäviäkin korotuksia lyhyellä aikavälillä. Konttien saatavuudessa on
häiriöitä, joka tulee huomioida kuljetuksia suunniteltaessa.

Suomen satamiin kohdistuvat aluskäynnit on vähentyneet. Keskiviikon 18.3 ja sunnuntain 22.3
välisenä aikana aluksia kävi 22 prosenttia vähemmän kuin edeltävän viikon samoina päivinä.
Alukset olivat myös nettotilavuudeltaan aiempaa pienempiä eli kuljettivat vähemmän rahtia.

Lentoliikenne

Suurin osa Suomesta ja Suomeen lähtevistä matkustajalennoista on peruttu. Rahtikoneet
operoivat edelleen, mutta kuljetuskapasiteetti ilmakuljetusten osalta on rajoittunut huomattavasti.
Matkustajalentojen katkeamisen vaikutus on suuri, kaksi kolmasosaa Suomen lentorahdista kulkee
matkustajakoneiden ruumassa.

Kuriiriyhtiöt lentävät edelleen Suomeen ja Suomesta ja pystyvät osin helpottamaan lentorahdin
kuljettamista. Rahtikoneilla voidaan paikata kuljetuskapasiteettia, mutta sen osalta on huomioitava,
että kysynnän kasvaessa myös hinnat nousevat.

Maantieliikenne

Kotimaan liikenne- ja logistiikka-alaan on vaikuttanut päätös muun muassa koulujen sulkemisista, mikä on
hiljentänyt kuljetuksia huomattavasti. Kotimaan kuljetuksia saattaa alkaa osaltaan hidastamaan
resurssipula kuljettajista. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistelussa ammattikuljettajien
ajo- ja lepoaikoja koskevien joustomahdollisuuksien käyttöönotto.

Rajat ylittävä liikenne

Tavaraliikenteeksi luokitellaan vähintään kuorma-autoiksi luokitelluilla ajoneuvoilla tehtävät
kuljetukset. Suomen, Ruotsin ja Viron rajoilla erillistä lupamenettelyä ei ole käytössä vertaa Venäjän
raja, mutta rajanylityksen tarkoitus ja yhteys tavaraliikenteeseen on kyettävä osoittamaan
rajanylityspaikalla.

Suomen ja Venäjän välinen maaraja

Tavaraliikenne jatkuu normaalisti. Tavaraliikenteeksi luokitellaan vähintään kuorma-autoiksi
luokitelluilla ajoneuvoilla tehtävät kuljetukset, joiden kuljettajilla on oltava voimassa oleva
matkalupa. Tavarakuljetukset voivat tapahtua myös muilla ajoneuvoilla, tällöin kuljetuksien
edellytyksenä on voimassa oleva etuajo-oikeusmenettely, joka on myönnetty viimeistään
19.03.2020.

EU-tason toimet

Euroopan komissio on julkaissut 16.3.2020 suosituksen, joka koskee tavaroiden liikkumista ja
rahtiliikennettä. Tavaraliikenne tulee turvata kaikissa olosuhteissa talouden toimivuuden
takaamiseksi. Tämä koskee myös sitä, että kuljetusalan työntekijöillä tulee olla mahdollisuus ylittää
rajoja ilman joutumista karanteeniin.

Koronaviruksen estämiseen tähtäävät toimet sisärajoilla ovat osaltaan vaikeuttaneet myös
tavaraliikennettä. Euroopan komissio on 23.3.2020 antanut suositukset tärkeiden tavarakuljetusten
turvaamiseksi.

Komissio toi esille neljä pääasiallista keinoa nopeuttaa tavaraliikenteen kuljetuksia. Jäsenvaltioiden
tulee nimetä merkitykselliset rajanylityspaikat ja taata näillä rajanylityspaikoilla vihreät kaistat
kaikelle tavarankuljetukselle. Komissio asetti 15 minuutin enimmäisajan rajanylitykselle, sisältäen
raja- ja terveystarkastukset. Kuljettajille on annettava mahdollisuus pysyä ajoneuvossa
tarkastusten ajan ja vaaditut dokumentit on vähennettävä minimiin, henkilötodistus, passi ja
mahdollisesti todistus työnantajalta. Kuljetukseen liittyvä dokumentaatio tulisi voida toimittaa tai
esittää sähköisesti.

Komissio kehottaa jäsenmaita poistamaan tarpeettomat kansalliset rajoitukset, kuten kiellot
kuljetuksille öisin ja viikonloppuisin.

Lisätietoja: