Mielipidekirjoitus: Migrin on aika siirtyä 2020-luvulle – ja siihen tarvitaan iso asennemuutos

Omistajuuden tulisi olla nykyistä näkyvämpää ja selkeämpää siten, että eri viranomaisilla olisi yhteisiä ja yhdessä toteutettavia tavoitteita työperäiseen maahanmuuttoon ja vieraskielisten työllisyysasteen vahvistamiseen.

Suomi tarvitsee vuosittain yli 30 000 maahanmuuttajaa, jotta työvoiman tarjonta voidaan pitää riittävällä tasolla. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2010 lähtien vuositasolla 12 000 – 23 000 henkeä. Suomen tavoitteena on kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.

Näihin tavoitteisiin ei päästä, jos koko ketju houkuttelusta sujuviin oleskeluluvituksiin ja asettautumispalveluihin ei ole kunnossa. Tähän tarvitaan viranomaisten poikkihallinnollisen yhteistyön uudistamisen lisäksi viranomaisissa iso asennemuutos, jossa turvallisuusuhkia ei nähdä siellä, missä niitä ei ole.

Tästä viimeisin surullinen esimerkki on mongolialaisen sairaanhoitajan täysin aiheeton karkotuspäätös, jota Maahanmuuttovirasto Migri julkisuudessa aivan oikein pyysi anteeksi.

Ei kahta virastoa Migristä

Toistuvasti julkisuudessa vellovat esimerkit hitaista oleskelulupaprosesseista, arkijärjelle kummalliset tulkinnat matkustussäännöistä luvan käsittelyaikana ja haasteet tänne töihin tulevan perheen saamisesta Suomeen ovat omiaan luomaan paineita erityisesti Migrin uudistamiseen.

Esimerkiksi Peter Vesterbacka ja Elina Valtonen ovat ehdottaneet työperäisen maahanmuuton asioiden siirtämistä verottajan hoidettavaksi ja myös uuden viraston perustamista on ehdotettu.

Helsingin seudun kauppakamarin näkemyksen mukaan Migriä ei ole järkeä jakaa kahdeksi erilliseksi virastoksi, niitä meillä on ihan tarpeeksi. Uuden viraston perustaminen olisi tehotonta ja digitaalisten palveluiden jakaminen useampaan paikkaan olisi kallista, hidasta ja lyhytnäköistä.

”Tähän tarvitaan viranomaisten poikkihallinnollisen yhteistyön uudistamisen lisäksi viranomaisissa iso asennemuutos, jossa turvallisuusuhkia ei nähdä siellä, missä niitä ei ole.”

Sen sijaan Migristä voitaisiin kehittää verkostojohtaja, jonka yksi tärkeä tehtävä olisi työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vieraskielisten työllisyysasteen nostaminen. Eduskunnan käsittelyssä olevan ulkomaalaislain uudistuksessa Migriin onkin jo siirtymässä uusia tehtäviä kuten saatavuusharkintakäsittely kokonaisuudessaan.

Yksilöt nopeasti työelämään

Migri on uudistamassa strategiaansa ja palvelukulttuuriaan, joten maaperä olisi otollinen täysin uudentyyppiselle ajattelulle. Uudistumisen lähtökohtana tulisi olla se, että kaikki Suomeen tuleva osaajapotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti, mukaan lukien vastaanottopalvelut ja turvapaikkapäätösten tekeminen tehokkaasti, jotta yksilöt pääsevät nopeasti työelämään.

Suomeen tarvitaan yksi paikka, jossa on käsitys maahanmuuton kokonaiskuvasta ja operatiivinen näkemys siitä, mitä kohderyhmiä ja niihin liittyviä palvelutarpeita on olemassa.

Migri voisi tässä ottaa yhteistyökumppanin roolin palveluiden kehittäjänä sekä asiakasta ja työnantajaa kuuntelevana verkostokumppanina muiden viranomaisten rinnalla.

Annetaan Migrille mahdollisuus uudistua, vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön asemaa tulosohjauksessa ja huolehditaan siitä, että hallitusohjelmassa asetetaan työperäiselle maahanmuutolle yhteiset, koko valtioneuvostoa sitovat määrälliset tavoitteet.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 2.2.2023

Markku Lahtinen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari