Kenellä on oikeus opintovapaaseen?

Mistä opintovapaassa on kyse?

Opintovapaan aikana työntekijä on omasta aloitteestaan vapautettu työstään koulutusta tai opiskelua varten työsuhteen pysyessä edelleen voimassa. Opintovapaaksi ei katsota aikaa, jonka työntekijä on työnantajan määräämässä koulutuksessa; joka työehtosopimuksen mukaan rinnastetaan työssäoloon tai, jonka työntekijä on ammattinsa edellyttämässä lakisääteisessä koulutuksessa.

Opintovapaa myönnetään työntekijälle yhtenä tai yhdenjaksoisesti useampana kokonaisena vapaapäivänä. Lisäksi opintovapaa voidaan myöntää antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla vapaa useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä. Yhä yleisempää on, että työntekijä opiskelee osa-aikaisesti ja haluaisi samalla työskennellä osa-aikaisesti. Opintovapaan antamisesta osa-aikaisena ei ole tarkempaa sääntelyä, ja opintovapaalainsäädäntö kaipaisikin uudistamista muun muassa tältä osin.

Miten opintovapaata haetaan?

Työntekijän tulee hakea yli viiden työpäivän opintovapaata kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen suunniteltujen opintojen alkamista, ja työnantajan on ilmoitettava ratkaisustaan työntekijän opintovapaahakemukseen kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Jos työntekijä hakee opintovapaata enintään viideksi päiväksi, hakemus tulee tehdä työnantajalle suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojakson alkamista, ja työnantajan on ilmoitettava ratkaisustaan vähintään seitsemän päivää ennen opintojakson alkamista. Työntekijän pyynnöstä opintovapaahakemusta koskeva päätös on annettava tiedoksi myös työntekijää työpaikalla edustavalle luottamushenkilölle.

Työntekijän opintovapaahakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opintojen ja haettavan opintovapaan alkamisen ja päättymisen ajankohta; koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite; onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen; oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä; sekä päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika. Jos opintovapaata haetaan tutkinnon suorittamista varten, hakemuksen liitteenä on oltava todistus ilmoittautumisesta tutkintoon.

Onko työntekijälle pakko myöntää opintovapaa?

Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos hän on työskennellyt päätoimisesti yhdessä tai useammassa jaksossa saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Opintovapaan pituus on tällöin enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Jos työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään kolmen kuukautta, työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jonka pituus on enintään viisi päivää. Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta opintovapaata. Työnantajalla on kuitenkin oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa tietyin edellytyksin.

Opintovapaan siirtäminen

Opintovapaata voidaan siirtää enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen haettuna ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle. Laissa ei määritellä mitä tuntuvalla haitalla tarkoitetaan. Työnantajan tulee esimerkiksi sijaisia palkkaamalla pyrkiä mahdollistamaan työntekijän opintovapaalle jääminen.

Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, voidaan opintovapaata siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, voidaan opintovapaata siirtää edellä mainitulla perusteella enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös, jos työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta, ellei opintovapaan tarkoituksena ole saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

Jos opintovapaata hakee kerralla useampi työntekijä ja opintovapaan myöntäminen kaikille sitä hakeneille tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle eikä vapaata voida tästä syystä myöntää kaikille, etusijan saavat ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat. Viime kädessä etusija on niillä opintovapaata hakeneilla työntekijöillä, joilla on vähiten koulutusta. Ennen ratkaisun tekemistä työnantajan tulee neuvotella asiasta yhteistoiminnassa työntekijöiden luottamushenkilöiden kanssa.

Onko opintojen sisällöllä vaikutusta opintovapaaoikeuteen?

Opintovapaa on tarkoitettu opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintoihin voi sisältyä paitsi opetuksen seuraamista ja kokeisiin osallistumista, myös ohjattua käytännön harjoittelua, ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi, sekä tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautumista. Opintojen ei tarvitse liittyä työntekijän työhön, vaan kyse voi olla myös uudelle alalle opiskelusta.

Voiko työntekijä perua opintovapaahakemuksensa tai muuttaa myönnetyn vapaan kestoa?

Työntekijä voi tietyin edellytyksin siirtää tai keskeyttää hakemansa opintovapaan. Jos opintovapaa on myönnetty yli viideksi päiväksi, työntekijä voi siirtää myönnetyn opintovapaan käyttöä, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Työntekijän on ilmoitettava opintovapaan käyttämättä jättämisestä vähintään kaksi viikkoa ennen myönnetyn opintovapaan alkamista.

Työntekijä voi keskeyttää yli 50 työpäivän mittaisen opintovapaansa ja hänellä on lähtökohtaisesti oikeus palata työhön, kunhan hän ilmoittaa opintovapaan keskeyttämisestä työnantajalle kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen aiottua työhön paluutaan. Jos työnantaja kuitenkin on palkannut sijaisen työntekijän opintovapaan ajaksi, ei hänellä ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla ollutta työntekijää työhön aikana, jona sijaisen määräaikainen työsopimus on pidettävä voimassa.

Jos työntekijän sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja kestää yli seitsemän päivää, ylimenevää osaa työkyvyttömyysajasta ei lueta opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä pyytää opintovapaan keskeyttämistä. Työntekijällä on hakemuksestaan oikeus käyttää työkyvyttömyyden vuoksi keskeytynyt opintovapaa myöhemmin.

Kun työnantaja saa opintovapaan keskeyttämistä koskevan ilmoituksen tai pyynnön, on työntekijälle viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti työnantajan ratkaisusta ja siitä, milloin työntekijä voi palata työhön.

Reetta Riihimäki
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari