Millenniaali haluaa pomosta personal trainerin

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Susanna Kultalahti jos kuka tuntee millenniaalien eli vuosina 1980–95 syntyneen Y-sukupolven ajatukset työelämästä. Hän keräsi väitöskirjaansa varten tuhat tarinaa 252 henkilöltä, joiden perusteella piirtyy kokonaiskuva nyt 25–40-vuotiaiden ajatuksista uran luomiseen, työyhteisöön ja johtamiseen.

– Suhtautuminen työhön on toki aina yksilöllistä, mutta sukupolvien välillä on kuitenkin nähtävissä iso murros. Vanhempiin ikäluokkiin verrattuna työ ei ole nuoremmille koko elämä, vaan merkityksellisyyttä haetaan entistä enemmän työn ulkopuolelta, Kultalahti sanoo.

Hänen mukaansa yleistäen voi sanoa, että millenniaalit haluavat tehdä työtä joustavasti. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on heille tärkeää.

– Millenniaalit eivät pistä pahakseen, jos työpäivät venyvät muun elämän puolelle. Toisaalta vastaavaa joustoa odotetaan myös työnantajalta, jotta työt voi hoitaa oman aikataulunsa mukaisesti.

– Vanhemmissa sukupolvissa on enemmän niitä, jotka ovat tottuneet tekemään töitä kahdeksasta neljään. Neljän jälkeen suljetaan työpaikan ovi, eivätkä työasiat seuraa kotiin.

Paljon odotuksia esimiestä kohtaan

Alaisina millenniaalit voivat olla haastavia, sillä Kultalahden mukaan heillä saattaa olla hyvinkin paljon odotuksia esimiestä kohtaan. Pomo ei ansaitse kunnioitusta asemallaan vaan teoilla.

– Millenniaali edellyttää, että esimies tuntee työntekijänsä ja tietää, miten tavoitteisiin päästään. Hän haluaa, että esimies on eräänlainen personal trainer, joka sparraa ja valmentaa alaisiaan entistä parempiin suorituksiin.

Millenniaalit myös odottavat, että esimies perustelee päätöksensä ja puuttuu ongelmiin työpaikalla. Heille on turha sanoa, että ”näin on aina toimittu.

– Asioiden haastaminen on sisäänrakennettu ominaisuus. Jo koulussa millenniaalit on opetettu kyseenalaistamaan asioita, joten se näkyy myös työelämässä. Heille on myös tyypillistä nostaa herkästi esille epäkohtia ja odottaa niiden korjaamista.

Yhteiset pelisäännöt vähentävät ristiriitoja

Kultalahti korostaa, että millenniaalit ovat vanhempia ikäluokkia monimuotoisempi joukko. Saman sukupolven sisältä löytyy hyvin erilaisia persoonia. Tämä on hyvä muistaa, kun työpaikalla yritetään sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä asioiden hoitamisesta.

– Yhteen sovitettavia asioita on paljon. En yhtään ihmettele, että työpaikoilla ollaan välillä ihmeissään, mitä niiden kanssa oikein tehdään.

Kultalahden mielestä tärkeintä on sopia yhteisistä pelisäännöistä, mikä on normaalia ja millaista käytöstä itseltään ja muilta voi odottaa. Säännöt luovat ennakoitavuutta ja vähentävät ristiriitoja jo ennalta.

Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä työskentelevä Kultalahti käy kouluttamassa yrityksissä esimiehiä ja yksi yleisimmistä esille nousevista kysymyksistä on puhelimen käyttö työpaikalla.

Saako puhelinta näplätä palaverissa tai somettaa työaikana?

– Näistäkin asioista kannattaa sopia yhdessä. Pelisääntöjen laatimisessa on hyvä muistaa, että meillä on eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Kukaan ei ole välttämättä oikeassa tai väärässä, vaan asioita vaan katsotaan hyvin erilaisesta näkökulmasta.

Työnantajalta edellytetään vahvaa brändiä

Nuoret työntekijät eivät ole välttämättä yhtä sitoutuneita työnantajaansa kuin vanhemmat ikäluokat. Kultalahden mielestä tämä on luonnollista, sillä monen nuoren uralla työt ovat olleet usein epävarmoja ja pirstaleisia.

– Organisaation sijaan millenniaalit voivat kuitenkin sitoutua helpommin esimieheen, työkavereihin tai asiantuntijana kehittymiseen.

Opiskelijoille tehtävissä kyselyissä ihannetyöpaikkojen listaa hallitsevat yleensä tunnetut yhtiöt, jotka toimivat usein kansainvälisillä markkinoilla. Kultalahti sanoo, että työnantajan brändillä on millenniaaleille iso merkitys.
– He haluavat olla ylpeitä työpaikastaan.

Yrittäjyys ei millenniaalia sytytä

Kultalahden mukaan millenniaaleille houkuttelevia ovat työnantajat, jotka ovat onnistuneet luomaan itselleen vahvan brändin kiinnostavia työtehtäviä tarjoavana ja vastuullisesti toimivana organisaatioina.

Vetovoimaisia ovat myös ketterät organisaatiot, joissa annetaan muita enemmän vapauksia hoitaa työt joustavasti ja sovittaa ne muuhun elämään. Myös etenemismahdollisuudet ovat tärkeitä. Ura ei saa jämähtää paikoilleen, vaan uusia haasteita pitää riittää.

Kultalahden mukaan millenniaalit eivät mielellään hakeudu organisaatioihin, joita pidetään hierarkkisina ja autoritäärisesti johdettuina. Tällainen leima lyödään helposti sosiaali- ja terveysalaan. Myös ravintoloiden tyyppinen palveluala saatetaan kokea raskaaksi.

– Kaikkiin toimialoihin mahtuu erilaisia työnantajia, mutta vähemmän vetovoimaisiksi mielletyillä aloilla työntekijöiden houkuttelu voi olla vaikeampaa.

Kultalahden mukaan yrittäjyyteen moni millenniaali suhtautuu nihkeästi. Tässä taustalla saattavat olla lapsuuden kokemukset 1990-luvun lamavuosina.

– Monelle on voinut jäädä mielikuva, jonka mukaan yrittäjä joutuu ottamaan kaiken selkänahastaan ja tekemään töitä seitsemän päivää viikossa ilman kesälomia.