Muotoilualan 2021 katsaus.

Muotoilun kysyntä kasvussa – Muotoilualan suhdannekatsaus

Muotoilun kysyntä kasvaa voimakkaasti ja muotoilu on integroitunut yhä vahvemmin yritysten ydintoimintaan. Valtaosa muotoilutyöstä tehdään yritysten sisällä. Niin sanotun in-house –muotoilun osuus yritysten muotoilukustannuksista on vuonna 2021 merkittävä, noin 67 prosenttia.

Tulos selviää touko–kesäkuussa 2021 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksille tehdystä kyselystä. Kyselyssä selvitettiin muotoiluosaamisen hyödyntämistä eri toimialojen yrityksissä. Kyselyyn vastasi 108 yritystä palveluiden, teollisuuden ja rakentamisen aloilta.

Enemmistö vastaajista kertoi, että muotoilun tarve tai muotoilupalvelujen kysyntä on kasvanut viiden vuoden aikana. Lisäksi merkittävä osa yrityksistä ennakoi, että kasvu jatkuu seuraavan viiden vuoden aikana.

Muotoilun tärkeimmät hyödyt koskevat vastaajien mukaan tuotteiden ja palvelujen parantunutta laatua, käytettävyyttä ja laadunvalvontaa sekä visuaalisuutta. Muotoilu näyttäytyy yrityksissä paitsi tuotteiden ja palveluiden muotoiluna, entistä useammin myös muotoilu- ja suunnitteluajatteluna sekä strategisena muotoiluna.

– Muotoilun hyödyntäminen kasvaa ilahduttavasti ja siihen investoidaan entistä useammalla alalla. Muotoilupalveluiden tuottaminen yritysten sisällä on kasvanut merkittävästi, mikä kertoo siitä, että muotoilu nähdään entistä strategisempana osana yritysten liiketoimintaa. Moni yritys hyötyisi muotoilujohtajan palkkaamisesta, sanoo Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

– Kehitettävää on silti edelleen, sillä yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että suurin este muotoilun hyödyntämiselle on muotoiluosaamisen puute. Yritykset tarvitsevat lisää osaamista muotoiluhankintojen tekemiseen. Myös alan rahoitusinstrumenteissa on kehitettävää osana tki-rahoitusta.

”Muotoilu vähentää päätöksenteon epävarmuutta”

Tietoliikenne- ja digipalveluita tarjoava Elisa on investoinut muotoiluun viime vuosina merkittävästi. Sen muotoilijayhteisö on nelinkertaistunut muutaman vuoden kuluessa. Muotoilussa on näkyvissä siirtyminen perinteisestä käyttöliittymätyöstä nopeaan datapohjaiseen kokeiluun sekä ketterään palvelusuunnittelun fasilitointiin, kertoo Jussi-Pekka Erkkola Elisan kuluttajaliiketoiminnan palvelujohtaja.

– Muotoilu auttaa myös ymmärtämään mistä asiakkaan kokema arvo koostuu ja miten se toteutuu. Uutena haasteena muotoilulle on monikanavaisen asiakaskokemuksen yhtenäistäminen, jossa auttavat skaalautuvat ja helposti jaettavat designkäytännöt ja työkalut.

Muotoilijat työskentelevät kaikissa keskeisissä liiketoiminnoissamme, palveluiden elinkaaren eri vaiheissa, kertoo Elisan muotoilujohtaja Jouni Linkola.

– Muotoilijoiden tehtäviä ovat asiakasymmärryksen kerääminen ja jalostaminen palvelukehitystä varten, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen sekä niiden pohjalta palvelukonseptien suunnittelu ja nopea evaluoiminen. Muotoilulla on näin merkittävä rooli päätöksenteon epävarmuuden vähentämisessä.

Muotoilun palveluyritysten kasvu jatkuu

Muotoilun ydintoimialan liikevaihto oli Tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan 3,65 miljardia vuonna 2019. Luvussa ovat mukana voimakkaasti muotoilua hyödyntävä valmistava teollisuus (muotoiluintensiivinen teollisuus), muotoilun palveluyritykset ja taiteellinen toiminta.

Muotoilun palveluyritysten liikevaihto jatkaa nousujohteisena ja liikevaihdon kasvua kertyi 59,5 prosenttia vuosina 2010–2019. Kasvu on ollut ripeintä teollisen muotoilun ja sisustussuunnittelun palvelua tarjoavissa yrityksissä. Liikevaihto on lisääntynyt myös taiteellisen toiminnan alalla.

Perinteisen muotoilua hyödyntävän valmistavan teollisuuden osuus alan kokonaisuudesta oli 26 prosenttia ja sen liikevaihto on laskenut vuosina 2010–2019 reilut kaksi prosenttia. Liikevaihto oli pudonnut eniten lasi- ja keraamisten tuotteiden valmistuksessa. Kasvua on ollut teollisen muotoilun ja vaatteiden valmistuksen toimialoilla, mikä on näkynyt näillä toimialoilla myös työllisyyden kasvuna.

Muotoilun toimialan kokonaisliikevaihto oli yhteensä 12,6 miljardia euroa vuonna 2019, kun mukaan lasketaan myös digitaalinen muotoilu sekä arkkitehtuurin ja maisemanhoidon alalla toimivat yritykset. Digitaalisen muotoilun osuus alan kokonaisliikevaihdosta on merkittävä ja kasvaa voimakkaasti. Sen arvo oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2019. Digitaalisen muotoilun toimialalla on mukana muun muassa ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta harjoittavia yrityksiä. Niiden myötä muotoilun rooli yritysten digitaalisten palveluiden kehittämisessä on vahvistunut merkittävästi.

Muotoilualan kokonaisliikevaihto kasvoi vuosina 2018–2019 noin 2,9 prosenttia ja työllisyys 5,8 prosenttia. Kehitys oli parempaa kuin koko yrityskentässä keskimäärin.

Muotoilun suhdanneodotukset parantuneet merkittävästi

Ornamon vuotuinen Muotoilualan suhdannekatsaus kartoittaa suomalaisen muotoilualan tilaa ja trendejä. Vuoden 2021 suhdannekyselyt toteutettiin Ornamon jäsenyrityksille kesä-elokuussa ja niihin vastasi 103 yritystä.

Muotoilualan suhdannenäkymät ovat katsauksen mukaan parantuneet merkittävästi vuoden 2020 notkahduksen jälkeen. Yrityksistä 51 prosenttia uskoi yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien kohenevan seuraavan vuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli harvinaisen matala, vain 26 prosenttia. Muotoilualan näkemykset talouden yleisistä suhdanne- ja kysyntänäkemyksistä ovat selvästi paremmat kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin.

Suhdannekatsauksessa kerättiin tietoa myös muun muassa yritysten määrästä, koosta, työllisyyden kehityksestä ja kansainvälistymissuunnitelmista sekä pandemiakriisin vaikutuksista yritysten kehittämiseen.

76% yrityksistä uskoo, että muotoilun tarve kasvaa tulevaisuudessa.

Raportti muotoilualan yritysten lähiajan suhdanneodotuksista


Ornamo on Suomen suurin monialainen muotoiluyhteisö, joka kasvattaa muotoilijan työn arvoa yhteiskunnassa ja tukee muotoilijoita työssään. Vuonna 1911 perustettuun Ornamoon kuuluu 2 700 jäsentä.

Lisätietoa Ornamosta


Helsingin seudun kauppakamari on Pohjoismaiden suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva kauppakamari ja siihen kuuluu yli 7 000 yritys- ja organisaatiojäsentä.

Lisätietoa Helsingin seudun kauppakamarista

Lue myös

Afrikka – toimintaympäristö ja markkinamahdollisuudet

Kuten strategiassakin todetaan, markkina ei ole helppo, mutta se tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Kohtaamalla haasteet yhteistyössä yritysten, julkishallinnon,...

Suomen vienti piristyy vauhdilla – ja se kaipaa uskottavaa exit-suunnitelmaa ripeästi – Keskuskauppakamari

– Suomen vienti on kovassa kasvussa koronapandemian helpottaessa maailmalla. Se voi...

Afrikka – mahdollisuudet ja haasteet 2020 ja sen jälkeen

Afrikka, joka on maapallon toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain manner, on seuraava kasvumarkkina. Suomen maine on hyvä kaikkialla Afrikassa.