Onko osaamistaseenne kurantissa kunnossa vai olisiko alaskirjauksen paikka?

Karhisen mukaan organisaation vahva osaamistase syntyy siitä, että sillä on riittävästi ja juuri oikeita osaajia tämän päivän tarpeisiin. Tämä tärkeä kilpailukykytekijä riittää kuitenkin korkeintaan paikallaan pysymiseen. Aito kilpailuetu syntyy vasta siitä, että organisaation osaaminen pysyy aina askeleen edellä vallitsevia tarpeita.

Tulevaisuuskestävän osaamistaseen tärkein tase-erä on huomisen tarpeita vastaava osaaminen. Huominen on kuitenkin jo ylihuomenna eilinen. Maali siis liikkuu, jatkuvasti. Osaamistarpeiden kehittyminen haastaa yhä kiihtyvällä tahdilla paitsi yritykset ja muut työnantajat, myös koulutusjärjestäjät sekä osaamisen kehittämisen painotuksia ohjaavat rahoitusratkaisut. Entä mistä luovutaan, että tehdään tilaa uudelle?

Takana on oma ensimmäinen lukuvuoteni ammatillisen koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen maailmassa koulutuskuntayhtymä Omnian johtajana. Oma aiempi ammatillinen taustani painottui elinkeinoelämän, yrittäjyyden, kaupunkien ja akateemisen maailman rajapintaan, viimeksi Espoon kaupungin elinkeinojohtajana.

Nämä kokemukset ja niiden myötä syntyneet verkostot ovat arvokas perusta tähän tehtävään, mutta nyt ymmärrän katselleeni tulevaisuuteen yhden tai korkeintaan muutaman avaimenreiän kautta, ikkunasta näkyvää laajempaa tulevaisuuskuvaa hahmottamatta. Olemme monella tavoin uuden äärellä. Uuden osaamisen kehittämistä ja olemassa olevan päivittämistä tarvitaan kaikilla tasoilla ja tahoilla.

Uusia osaamisen tarpeita, toimenkuvia ja tehtäviä syntyy, ja vanhoja häviää. Onkin tärkeää nähdä tulevaisuuteen, yli vallitsevien ammattien ja tutkintojen. Teknologiateollisuus ry ennakoi syyskuussa 2021 julkaistussa selvityksessään, että toimiala tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, käytännössä kaikkien alalla jo toimivien osaamisen päivittämisen lisäksi. Arvion mukaan noin 40 prosenttia, 52 000 uutta osaajaa kulkee työelämään ammatillisen polun kautta.

Siitä puhe, mistä puute vai pitäisikö puhetta herätellä jo ennen puutetta?

Ennakointikamarin syksyn 2021 tilannekatsauksessa ei vielä arvioitu ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä olevan pulaa, mutta keväällä 2022 ammattinimikkeet ovat nousseet ”paljon pulaa” -kategoriaan ja rekrytointitarpeen arvioidaan nousevan rajusti entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa. Myös mm. kuorma-autojen ja erikoisajoneuvojen kuljettajat sekä sähkö- ja automaatioinsinöörit ovat nousseet työvoimapula-ammateiksi. Entä mistä löytyy lainsäädännöllisten mitoitusten mukaiset määrät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia?

Auttaisiko aloituspaikkojen lisääminen tutkintokoulutukseen?

Tämä on hyvä osaratkaisu, mutta liian hidas ratkaisu akuutista työvoimapulasta kärsiville aloille. Entä jos toimialan tai sillä toimivien työantajien veto- ja pitovoima ei riitä alalle siirtymiseen tai siellä pysymiseen? Tähän tehokkaana vastalääkkeenä toimii koulutusjärjestäjien ja työnantajien tiivis kumppanuus sekä työ ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaamisen arvostuksen vahvistamiseksi. Hyvä uutinen on myös se, että valtaosa osaamisen päivittämisestä ei edellytä uusia tutkintoja vaan tapahtuu työelämässä.

Jos ennen kysyttiin, mikä on ammattisi tai tutkintosi, nyt olennaisempaa on kysyä, mitä osaat. Erityisen tärkeää on esittää tämä kysymys niille, joilla on jo takanaan aiempaa työelämää ja/tai opintoja, onpa aiempi kokemus sitten karttunut Suomesta tai jostain muualta. Pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet Suomen vieraskielisistä.

Omnian kaikista opiskelijoista noin kolmannes puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin kotimaisia kieliä. Meidän on yhdessä onnistuttava siinä, että kaikki työikäiset ja -kuntoiset ovat töissä. Paras työmarkkina-arvon tae on uteliaisuus tulevaisuuden tarpeita kohtaan ja valmius pitää oma osaamistaseensa kuranttina. Osaaminen on matkan varrella kertyneiden osiensa summa.

Tuula Antola
Kuntayhtymän johtaja
Omnia