Osaajapula ratkeaa asenne-, byrokratia- ja koulutusremontilla

Ylioppilastodistuksen kylkiäisenä myös Suomen passi, ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä moninkertaiseksi nykyisestä sekä oleskelulupa ulkomaalaiselle osaajalle, hänen perheelleen tai tänne asettuneen yrittäjän ulkomaalaiselle tiimille muutamassa päivässä.

Siinä terveisiä, joita sarjayrittäjä Peter Vesterbacka lähetti Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa seuraavalle hallitukselle. Punaisesta hupparistaan ja lennokkaista hankkeista tunnettu espoolainen tunnusti olevansa perin pohjin kyllästynyt täkäläiseen maahanmuuttobyrokratiaan, joka pääasiassa torjuu tänne mieliviä ulkomaalaisia osaajia.

Samaan aikaan entistä useampi suomalaisyritys kokoon tai paikkakuntaan katsomatta riutuu osaajapulan kourissa.

– Olen kiertänyt viime aikoina eri puolilla maata ja tilanne on aika uskomaton. Moni yritys voisi kasvaa ja jopa tuplata tuotantonsa, jos vain löytäisi jostain tekijöitä, Vesterbacka huokasi.

Pääasiallisina jarruina ovat Vesterbackan mukaan byrokratia ja vanhoilliset asenteet.

– Me olemme täällä Suomessa niin hyviä, ettei mikään ulkomainen tutkinto näytä olevan riittävän pätevä. Sairaanhoitajakin pääsee meillä vain hoiva-avustajaksi, hän huokasi viitaten uutiseen thaimaalaisten maahanmuuttajien kohtalosta.

Lue Peter Vesterbackan Henkilökuva-haastattelu Kauppakamarilehdestä

Suomi tarvitsee myös ulkomaalaisia opiskelijoita

Myös julkishallinnossa on edelleen vain marginaalinen määrä ulkomaalaistaustaista henkilöstöä. Käytännössä se tarkoittaa kielimuuria ja asioiden nihkeää etenemistä.

­– Oleskelulupien uusiminen voi kestää jopa 1–2 vuotta. Jos Suomeen perustaa yrityksen, voi luvan saada nopeasti. Oman tiimin tai perheen saaminen vanhasta kotimaasta tänne on sen sijaan lähes mahdotonta, Vesterbacka huokaili.

Hän totesikin, että Suomi voi olla maailman paras maa meille suomalaisille, mutta ei suinkaan ulkomaisille osaajille.

– Heitä me kuitenkin tarvitsemme, jos aiomme pärjätä. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee joka vuosi 13 000 uutta henkilöä, Vesterbacka huomautti.

Istuvan hallituksen tavoitteena on tuplata nykyinen työperäinen maahanmuutto noin 20 000 henkilöön vuodessa.

Vesterbackan mukaan se ei vielä ratkaise koko ongelmaa, sillä valtaosa näistä tulijoista menee edellä mainitun teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Muun muassa koulutusbisneksessä mukana oleva sarjayrittäjä kääntäisi katsetta myös ulkomaalaisiin korkeakouluopiskelijoihin, joita niin ikään tarvitaan monin verroin nykyistä enemmän.

Eikä toisen asteen opiskelijoitakaan saisi unohtaa.

– Täkäläisen ylioppilastodistuksen ohessa voisi olla Suomen passi palkintona urakasta. Se lisäisi roimasti Suomen vetovoimaa, Vesterbacka visioi.

HELBUSilla on tärkeä rooli koulutuspaletissa

Osaajapulaa sivusi omassa puheenvuorossaan myös HELBUSin (Helsinki School of Business)  toimitusjohtaja ja perustaja Kari Jääskeläinen.

Kymmenen vuotta sitten perustettu yksityisrahoitteinen korkeakoulu tekee yhteistyötä Northamptonin yliopiston kanssa ja tarjoaa maksullisen väylän kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Opinahjossa voi suorittaa myös MBA-tutkinnon ilman korkeakoulutaustaa, mikäli työuralla on kertynyt riittävästi käytännön johtajakokemusta.

Tarvitsetko lisää johtamis- tai liiketoimintaosaamista?

Tai tiedätkö jonkun muun, jolle asia olisi ajankohtainen?

Tutustu HELBUSin MBA-tutkintoihin

Kauppakamarilehti | Infografiikka:

Osaavaa työvoimaa on yhä vaikeampi löytää

– HELBUS on osoittautunut kaivatuksi lisävaihtoehdoksi täällä pk-seudulla. Noin kaksi kolmasosaa hakijoista jää ilman opiskelupaikkaa, joten tasa-arvo ei toteudu kunnolla myöskään korkeakouluopiskelussa. Toisaalta, ei korkeakoulujen pääsykoekaan vielä takaa tai ennusta tulevaa opiskelumenestystä, Jääskeläinen muistutti.

Samalla hän tähdensi, että maksullisiin opintoihin satsatut eurot tulevat takuuvarmasti takaisin helpomman työllistymisen ja paremman palkan myötä – käytännössä jo muutamassa vuodessa.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajan Pia Pakarisen mukaan kauppakamarilla on HELBUS-, Helsinki Business College- sekä HaagaHelia-omistusten myötä hyvä jalansija englanninkieliseen ja kansainvälisyyttä tukevaan koulutukseen.

– Jatkossa osaajat tulevat entistä enemmän Suomen ulkopuolelta ja voimme tarjota heille nopeamman pääsyn opintoihin ja työelämään. Meillä voi olla myös merkittävä rooli ulkomaalaistaustaisen yritysjohdon kotouttamisessa täkäläiseen toimintaympäristöön, Pakarinen totesi.