Osaajapulan ratkaisemiseksi otettava kaikki keinot käyttöön

Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin alkuvuodesta tehty jäsenkysely osoittaa, että vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna osaavan työvoiman saatavuus on heikentynyt ja yritykset kokevat tilanteen haittaavan myös kasvunäkymiä.

Tuoreimpana sama asia käy ilmi EK:n viimeisimmästä suhdannebarometrista, joka julkaistiin 31.7.2019 ja jonka mukaan pula työvoimasta ja osaamisesta vie pohjaa uusien työpaikkojen syntymiseltä. Oman lisänsä osaajapulaan tuo se, että tulevaisuuden osaamistarpeet voivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin juuri nyt.

Yritysten kokeman osaajapulan kroonistuessa samaan aikaan yksi keskeisimmistä nykyisen hallituksen tavoitteista on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrää on neljän vuoden aikana tarkoitus nostaa 60 000 henkilöllä. Hallitus perustaa kaikkiaan seitsemän kolmikantaista työryhmää, joiden tehtävänä on miettiä, miten temppu tehdään ja laatia ehdotuksia toimenpiteiksi jo syksyn budjettiriihtä varten.

Yhtälö työllisyysasteen nostamiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi ei ole helppo.

Vastuu tilanteen ratkaisemisesta ei myöskään ole yksin valtiolla, vaan toimia tarvitaan julkisen vallan lisäksi myös yrityksiltä ja oppilaitoksilta. Rakenne- ja lainsäädäntömuutosten lisäksi ratkaisuja on etsittävä myös pienemmistä puroista ja yksi potentiaalinen puro on yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä, jonka saralla on paljon mahdollisuuksia niin toisen asteen koulutuksessa kuin korkeakoulutuksenkin osalta. Toimivia esimerkkejä löytyy jo nyt.

Rinteen hallituksen panostukset koulutukseen on otettu laajalla rintamalla tyytyväisenä vastaan.

Yhteistyön lisäämiseksi yritysten ja oppilaitosten välillä tarvitaan kannustimia ja se toivottavasti näkyy myös alkaneen hallituksen koulutuspanostuksissa. Yhteistyötä lisäämällä on mahdollista löytää ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen, osaamistarpeiden ennakointiin ja työllisyysasteen nostoon.