Osaamisperusteisuus jatkuvan oppimisen ytimenä

Kuluneen vuoden aikana usean eri tahon toimesta tehdyt kyselyt ja selvitykset osoittavat, että osaavan työvoiman saatavuus käy yrityksille koko ajan haastavammaksi. Tilanne on vaikeutunut siinä määrin, että osaavan työvoiman saatavuus on jo kasvun este. Ratkaisuja on haettava monella rintamalla ja osaamiseen satsaaminen on yksi keskeisimmistä keinoista.

Työllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa panostusta osaamiseen

Antti Rinteen hallitus tarttuu asiaan muun muassa käynnistämällä jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä hallitusohjelmakirjauksen mukaan “kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään”. Työ on tarkoitus tehdä kolmikantaisena koulutuksen järjestäjät mukaan nivoen.

Laajemmalle uudistukselle jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi on epäilemättä tarvetta. Pyörää ei kuitenkaan ole tarpeen keksiä kokonaan uudestaan, sillä yhden vastauksen tarjoaa ammatillisen koulutuksen reformin punainen lanka eli osaamisperusteisuus. Käytännössä osaamisperusteinen toimintamalli tarkoittaa, että yksilön osaaminen kartoitetaan ja opinnot rakennetaan henkilökohtaiseksi poluksi tarpeen mukaan.

Ammatillisen koulutuksen reformin periaate osaamiseen perustuvasta yksilöllisestä opintopolusta istuu ajatukseen jatkuvasta oppimisesta kuin nenä päähän. Samaa periaatetta tulisi soveltaa laajemminkin läpi koulutusjärjestelmän.

Olennaista jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa on, että yksilö voi koostaa koulutustarjonnasta osaamistarpeidensa mukaisen kokonaisuuden.

Joitakin koulutusasterajat ylittäviä ratkaisuja on löydettävissä jo nyt, mutta ne ovat toistaiseksi yksittäisiä kokeiluja. Yksittäiskokeilujen sijaan joustavista ratkaisuista tulisi tehdä valtavirtaa. Tarve jatkuvaan oppimiseen yrityksissä on suuri ja oppilaitosten tulisi myös pitää huolta siitä, että tarjonta on yrityksillä hyvin tiedossa ja saatavilla.

Pohdittaessa jatkuvan oppimisen käytännön toteuttamista yritysten ja oppilaitosten toimivan ja tiiviin yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Hallitusohjelman lupaamat panostukset ammatilliseen koulutukseen tulisi suunnata reformin toimeenpanoon ja erityisesti yritys-oppilaitos -yhteistyön tukemiseen. Yritysten osaamistarpeet välittyvät parhaiten ja nopeimmin silloin, kun linkki niiden ja koulutuksen tuottajien välillä on tiivis ja luonteva.

Osaamisperusteisuuden täytäntöönpano on jatkuvan oppimisen mahdollistamista parhaimmillaan.