Osaavan työvoiman tarve huutava: onko mitään tehtävissä?

Työvoiman saatavuus on noussut keskeiseksi kasvun ongelmaksi lähes kaikilla toimialoilla. Kokeneet henkilöstöjohtajat kuvaavat tilannetta pahimmaksi kahteen vuosikymmeneen. Edes tehtäviin, joihin yritys tarjoaa koulutuksen ja perusteellisen perehdytyksen, ei saada hakijoita tai tekijöitä. Muutoksen nopeutta koronakuiluista tähän päivään kuvaa se, että erään uusmaalaisen hotelliyrittäjän hakemiin majoitus- ja ravitsemisalan tehtäviin tuli vielä tämän vuoden huhtikuussa yli 100 hakemusta, mutta nyt kesän jälkeen ei saada yhtään hakemusta tai vain muutama.

Hallitus on 81 000 työllisen päässä tavoitteestaan

Ikäviä totuuksia ei ole mukava sanoa ääneen, mutta työllisyysaste ja työvoiman tarjonta eivät tällä hallituskaudella ja pidemmällä aikavälillä parane, jos poliittiset päättäjät ja työmarkkinajärjestöt eivät uskalla tehdä rakenteellisia uudistuksia. Yritysten ja työnantajien esittämiin huoliin odotettiin työvoiman tarjontaa lisääviä työllistämistoimia hallituksen syksyn budjettiriihestä. Aitoja parannuskeinoja ei tullut, merkittävin taisi olla opiskelijoiden opintotuen tulorajan määräaikainen korottaminen vuodelle 2022.

Hallituksen työllisyystavoite on tällä hetkellä 81 000 työpaikan päässä. Päätöksentekoa lykättiin taas eteenpäin helmikuulle 2022, jolloin on tarkoitus tehdä uusia päätöksiä. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat niin vakavia ja rakenteellisia, että tavoitetason tulisi olla huomattavasti korkeammalla. Työvoiman tarjontaa ja työllisyysastetta voidaan parantaa, jos puretaan kannustinloukkuja, edistetään paikallista sopimista, tartutaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, porrastetaan oppisopimuskoulutuksen palkkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville, panostetaan aikuisten ja työssä olevan henkilöstön koulutukseen sekä lisätään merkittävästi työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Työvoiman löytämiseksi alueellisessa yhteistyössä on käännettävä kaikki kivet

Rakenteellisia työllisyyspäätöksiä odotellessa yritysten täytyy löytää uusia työntekijöitä niillä keinoilla, mitä on olemassa. Helsingin seudun kauppakamari ja Uudenmaan TE-toimisto ovat käynnistäneet nopeita, työllistymistä edistäviä operaatioita, joilla halutaan lisätä työvoiman tarjontaa ja lieventää kohtaanto-ongelmaa.

Kauppakamari toteutti elo-syyskuussa yrityskyselyjä yhteistyöstä Uudenmaan TE-toimiston ja alueen koulutustoimijoiden kanssa. Samoin selvitimme, minkälaista halukkuutta yrityksissä on vieraskielisen työvoiman rekrytointiin. Tarpeet tuntuvat olevan samat kuin osaavalle työvoimalle yleensäkin. Osallistumme aktiivisesti Uudenmaan TE-toimiston järjestämiin toimialaviikkojen viestintään sekä mietimme yhdessä, miten julkiset työnantajapalvelut voidaan parhaiten paketoida ja suunnata yritysten käyttöön ja saataville. Kerromme näistä mahdollisuuksista tarkemmin vuoden alussa järjestettävissä matalan kynnyksen infotilaisuksissa, joista voi edetä nopeasti käytännön rekrytointeihin.

Uudellamaalla yksityisten henkilöstöpalveluyritysten ja yritysten itse tekemien operaatioiden kautta kulkee yli puolet rekrytoinneista, mikä on monelle työnantajalle vakiintunut ja nopeita tuloksia tuottava tapa toimia. Nyt kannattaa myös hyödyntää täysimääräisesti TE-toimiston käytössä olevat palvelut ja resurssit. Palveluja käyttäneet yritykset ovat olleet varsin tyytyväisiä palveluihin. Ulkomaalaisten rekrytointien osalta yksi este yrityksillä on ollut löytää sopivia osaajia. Yritysten kannattaa huomioida, että Uudenmaan TE-toimistosta löytyy huomattava määrä erityisesti korkeasti koulutettuja vieraskielisiä työnhakijoita ja myös yrityskohtaista konsultaatiota sopivien kandidaattien löytämiseen.

johtaja Markku Lahtinen
Helsingin seudun kauppakamari
@Fondeo