Peräti seitsemän edustajaa Uudeltamaalta! Mitä EU-vaalien tulos tarkoittaa metropolialueelle?

Suomen 15 uudesta EU-parlamenttiedustajasta peräti seitsemän edustajaa on Uudeltamaalta. Heistä vain miesten äänikuningas Eero Heinäluoma (sdp) on jatkava meppi. Uusia ovat Mika Aaltola (kok.), Maria Guzenina (sdp), Maria Ohisalo (vihr.), Aura Salla (kok.), Jussi Saramo (vas.) ja Pekka Toveri (kok.). 

Helsingin seudun kauppakamarin, Uudenmaan liiton ja pääkaupunkiseudun kaupunkien tavoite on saada kaupunkipolitiikka vahvemmin EU:n päätöksentekoon, vahvistaa seudun liikenneyhteyksiä Eurooppaan hyödyntämällä EU:n rahoitusta sekä nostamalla Uudenmaan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää EU-rahoituksen kaksinkertaistamista. Lue vaalitavoitteemme tästä.

Helsingin seudun kauppakamari järjesti yhdessä Uudenmaan liiton ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa yleisölle avoimen, EU-aiheisen MetropoliAreena-vaalitapahtuman. Toukokuussa MetropoliAreenan lavalla erityisesti Eero Heinäluoma ja Jussi Saramo painottivat sekä vahvan kaupunkipolitiikan että Uudenmaan merkitystä koko Suomen kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Uusien EU-parlamentaarikoiden puhe kuulostaa yritysten, kaupunkien ja seudun kilpailukyvyn kannalta erittäin lupaavalta. Toivomme puheiden muuttuvan myös teoiksi, esimerkiksi päätettäessä TKI- ja innovaatiorahoitusten kriteereistä, kaupunkiseutujen mahdollisuudessa saada nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta ja Helsingin seudun infrahankkeissa.  

Metropolialueen kilpailukyvyn vauhdittamiseen eivät tietenkään yksin riitä vain EU:n komission ja parlamentin päätökset, vaan siihen tarvitaan myös Suomen valtion oivallusta siitä, että Uudellemaalle kannattaa investoida tuottavuuden takia enemmän kuin muihin maakuntiin. Valitettavasti Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat ovat vaalien välissä kovin hiljaa oman maakuntansa ja metropolialueen eduista. Tästä hyvänä esimerkkinä on pysyvä vaje alueen korkeakoulupaikkojen määrässä.  

EU-vaalitulos sisälsi sekä yllätyksiä ja odotettuja tuloksia. Vaalien voittajia olivat kokoomus (4 paikkaa) ja vasemmistoliitto (3 paikkaa), jonka huippusuosittu puheenjohtaja Li Andersson teki ääniennätyksen eurovaaleissa noin 250 000 äänellään.  Voittajana voidaan pitää myös RKP:ta, joka sai väistyvän puheenjohtajansa Anna-Maja Henrikssonin parlamenttiin.   

Pahin epäonnistuja oli demokratia, sillä äänestysaktiivisuus oli vain 42,4 prosenttia, ulkosuomalaiset huomioituna 40,4 prosenttia. Uudellamaalla äänestäjät olivat sentään hieman ahkerammin liikkeellä; äänestysprosentti Helsingin vaalipiirissä oli 55,8 ja Uudenmaan vaalipiirissä 45,4.  

Eniten jälkipyykkiä vaalituloksesta käydään perussuomalaisissa (1 paikka), vihreissä (2 paikkaa) ja sosialidemokraattien (2 paikkaa) leirissä. Äänestäjät olivat herkkiä liikkumaan puolueesta toiseen erityisesti vihervasemmistoblokin sisällä: tällä voi olla myös vaikutuksia puolueiden asetelmiin ensi vuoden kunnallisvaaleissa ja sen jälkeen eduskuntavaaleissa. Nykyisen hallituksen toimintaan vaalitulos ei merkittävästi vaikuttane, sillä hallitusohjelma ohjaa hallituksen tekemistä.     

Onnittelut ja työn iloa uusille EU-parlamentaarikoille! 

Korjattu 11.6. kello 14.14 äänestysprosentti 42.4 %:iin.