fiiliskuva

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Uudenmaan erityispiirteet

Puhetta hyvinvointialueista on hyvinvointialueisiin pureutuva Kauppakamarin podcast-sarja. Podcastissa keskustellaan hyvinvointialueiden valmistelusta ja sen haasteista sekä siitä, mihin suuntaan hyvinvointialueita tulisi kehittää. Tässä sarjan toisessa jaksossa pureudutaan Uudenmaan erityiseen asemaan hyvinvointialueena.

Tässä jaksossa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäpäällikkö Tiina Tikander, liikkeenjohdon konsultti Jussi Ailisto Valorista sekä Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen keskustelevat hyvinvointialue uudistuksesta erityisesti Uudenmaan kulmalla.

Vuoden vaihteessa Uusimaa jakautuu viiteen eri hyvinvointialueeseen, joista yksi on Helsingin kaupunki. Lisäksi HUS-yhtymällä on laissa säädetyt ja HUS-järjestämissopimuksessa sovitut erikoissairaanhoitoon liittyvien tehtävien järjestämisvastuu (Sote-uudistus). Järjestely poikkeaa muista hyvinvointialueista, mutta onko siitä jotain erityistä hyötyä tai haittaa?

Silenin mukaan, Kauppakamari on alusta asti ollut sitä mieltä, ettei Uuttamaata pitäisi pilkkoa osiin.

”Uusimaa on iso ja dynaaminen alue. Nyt meillä tulee olemaan on 5 hyvinvointialuetta ja sen kanssa pitää elää.”

Ailiston mielestä Uudenmaan sisällä on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua ja alueilla erilaiset lähtökohdat esimerkiksi väestörakenteen vuoksi. Uudellamaalla toteutettu erityisasetelma tulee tuomaan omat haasteensa.

”Muihin alueisiin verrattuna, Uudellamaalla paljon aikaa ja energiaa tulee menemään siihen, miten yhteistyö HUSin kanssa saadaan toimimaan.”

Osaajapula ja raha – kaikkien hyvinvointialueiden haasteita

Se mikä ei ole erityistä Uudellemaalle muuhun Suomeen verrattuna, on osaaja- ja rahapula.

”Tietyt haasteet ovat samat Lapissa ja Helsingissä, jos katsotaan esimerkiksi ammattilaisten saatavuutta. Osaajapula on koko yhteiskunnan ongelma”, Ailisto toteaa.

”Toisaalta kaikki hyvä ja paha tapahtuu täällä etunojassa verrattuna muihin alueisiin”, Silen huomauttaa.

”Meillä esimerkiksi maahanmuuton ja väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät ensimmäisinä.”

Myös raha tulee todennäköisesti aina olemaan ongelma. Sitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Tämä johtaa siihen, että tulevissa budjeteissa tullaan näkemään erilaisia arvoratkaisuja.

”Raha ei riitä, mutta niin oli myös 10 vuotta sitten. Meillä tulee olemaan jatkuva pula niin työvoimasta kuin rahoituksesta. Kun aletaan katsomaan varsinaisia budjettisuunnitelmia, niin selviää millaisia arvoratkaisuja eri alueilla joudutaan tekemään”, sanoo Ailisto.

Molempien mielestä rahoituksen ratkaisemiseen tarvitaan ennen kaikkea pragmaattisuutta ja priorisointia.

Silenin mukaan, rahan riittävyyttä saadaan lisättyä tehokkuudella ja avain tehokkuuden lisäämiseen ja parempaan organisoitumiseen on alueiden omien kustannusten selvittäminen. Ailiston mielestä hyvinvointialueiden on otettava järjestäjän rooli ja mietittävä mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ostaa ulkoa.

”Sekä yksityisen että kolmannen sektorin palvelutuotanto on laitettava aidosti rinnakkain julkisen palvelutuotannon kanssa ja vertailun pohjalta on tehtävä rationaalisia ja järkeviä ratkaisuja palveluiden järjestämiseen.”

Tässä vaiheessa uudistusta on kuitenkin selvää, että pelimerkit on nyt jaettu ja niillä mennään.

”Ei tuo mitään lisäarvoa, että kritisoidaan rahoituksen määrää tai muita annettuja tekijöitä, vaan nyt on mietittävä, miten näillä pelimerkeillä voidaan tuottaa maksimaalisesti sitä terveyshyötyä ja muuttaa asioita parempaan päin”, kiteyttää Ailisto.


Lue myös

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Valinnanvapaus – aidostiko?

Puhetta hyvinvointialueista -sarjan kolmannessa ja viimeisessä jaksossa näkökulmana on valinnanvapaus ja sen toteutumisen mahdollisuudet uudessa...

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Hyvinvointialueuudistus – uhka vai mahdollisuus?

Sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Uudellemaalle syntyy neljä hyvinvointialuetta ja...

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmaan valittiin yhteensä 30 yritystä

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmien tavoite on tarjota uusia toimintamalleja ja luoda verkostoja, joiden avulla yrittäjät voivat parantaa oman liiketoimintansa kasvunäkymiä.