Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari – uuden edessä

Terveydenhuoltoon ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota yhä enemmän. Nämä kaikki avaavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Puolan markkinat ovat suuret ja täynnä mahdollisuuksia

Puolan bkt:n uskotaan laskevan 3,6 prosenttia tänä vuonna, mutta sen ennustetaan kasvavan 3,3 prosenttia jo vuonna 2021 ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.

Puola on suuri EU- ja Nato-maa. Haasteita sen suhteisiin EU:n kanssa ovat viime aikoina aiheuttaneet oikeusvaltioperiaate, maahanmuutto ja ilmastopolitiikka. USA on tärkeä kauppakumppani ja maan turvallisuuspolitiikan kannalta tärkein strateginen kumppani.

Puola toimii kesään 2021 saakka Visegrad-maiden (Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari) puheenjohtajana. Puola on mukana Mustanmeren, Itämeren ja Adrianmeren yhdistävässä, 12 EU-maan kolmen meren aloitteessa, jonka tavoitteena on lähentää maita energia-, tietoliikenne- ja liikennepolitiikassa. Puola on tukenut Valko-Venäjää sekä kahdenvälisesti että EU:n Itäisen kumppanuuden puitteissa.

Puola sijaitsee keskellä EU:n sisämarkkinoita. Puolalla on suuri kotimarkkina (38 miljoonaa asukasta), joustavat työmarkkinat ja hyvin koulutettu työvoima. EU:lta saadut tuet ovat kanavoituneet investointeihin.

Kustannuskilpailukyky ja alhaiset työvoimakustannukset kuuluvat Puolan talouden vahvuuksiin.

Haasteita tuovat kasvava taloudellinen nationalismi, puute osaavasta työvoimasta ja mahdolliset oikeusvaltiokehityksen heijastusvaikutukset liiketoimintaympäristöön tulevaisuudessa.

Puolan investointien painopisteet ovat seuraavilla sektoreilla: infrastruktuuri, koulujen ja sairaaloiden modernisointi, energiasektori, digitalisointi, biotekniikka ja farmasia sekä ympäristöpolitiikka. Markkinapotentiaalia tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce (verkkokauppa) sekä akkuteollisuus, kertoo suurlähettiläs Juha Ottman Puolasta.

Tšekki ja Slovakia matkalla entistä
kestävämpää taloutta

Tšekki ja Slovakia ovat molemmat EU:n jäsenmaita. Tavoitteena on siirtyä konepajasta ajatuspajaan eli siirtyä perinteisestä teollisuudesta kohti digitaalisia ratkaisua, kestävää ja vihreää taloutta, kehittää lainsäädäntöä ja koulutusjärjestelmää. Molemmissa maissa asiakkaat tietävät, mitä haluavat. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus vastata tähän tarjoamalla omia tuotteitaan ja palveluitaan, toteaa suurlähettiläs Jukka Pesola Tšekeistä ja Slovakiasta.

Tšekit

Tšekeissä pidettiin paikallisvaalit ja senaatin täytevaalit syksyllä 2020. Vaalien jälkeen monet kaupungit ja maakunnat saivat uusia johtajia, jotka jatkossa tekevät päätöksiä investoinneista ja hankinnoista. Parlamenttivaalit järjestetään syksyllä 2021. Valtionbudjetti ja veroleikkaukset puhuttavat tšekkejä parlamenttivaaleissa.

Tšekit tuovat Suomeen koneita ja kuljetusvälineitä. Tunnetuimpia tuotteita ovat Skoda-autot. Autoteollisuus muodostaa 11 prosenttia maan bkt:stä ja työllistää 500 000 henkeä. Suomi vie Tšhekkiin teollisuustuotteita, sähkökoneita ja laitteita, mittauslaitteita, paperia, kartonkia ja paperi-massaa sekä polymeerejä, kemikaaleja ja lääkinnällisiä tuotteita.

Digitalisaatio erityisesti julkisissa palveluissa, koulutuksen uudistaminen, työmarkkinoiden kehittäminen, hiilettömyys eri sektoreilla, terveydenhuolto eri muodoissa ja liikenneinfran kehittäminen ovat haasteita, joihin uskotaan löydettävän ratkaisuja.

Tšekit pyrkivätkin toteuttamaan digisiirtymän (laajakaistaverkot, julkinen sektori, luova teollisuus), panostamaan liikenneinfrastruktuuriin ja sopeutumaan ilmastomuutokseen. Digiratkaisua halutaan hyödyntää koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Koronaviruksen seurauksista eniten kärsineet sektorit saavat korvauksia. Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen kiinnitetään huomiota.

Slovakia

Keskustaoikeistolainen Olana-puolue, joka keskittyi korruption vastustamiseen kampanjassaan, voitti parlamenttivaalit keväällä 2020. Talouden ennustetaan kasvavan 5,5, prosenttia vuonna 2021.

Tavoitteena on tehdä verouudistuksia, panostaa vihreään talouteen ja luoda toimivat työmarkkinat ja löytää ratkaisuja sosiaaliseen kestävyyteen. Koulutusta pyritään kehittämään. Tutkimuksen ja innovaatioiden entistä tehokkaampi suunnittelu on yksi maan prioriteeteistä. Terveydenhoito ja digitalisaatio saavat paljon huomiota toipumissuunnitelmissa. Korruptiota ehkäistään ja liiketoimintaympäristöä kehitetään.

Unkari tukee yrityksiä monilla eri ohjelmilla

Unkarin talouden ennustetaan laskevan 7 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2021 talous kasvaa 4,5 prosenttia. Elinkeinoelämän ja kuluttajien odotukset toipumisesta ovat edelleen varsin matalalla tasolla. Hallitus rahoittaa useita tukiohjelmia.

Vihreä talous/cleantech, älykkäät ratkaisut, palvelut yrityksille (KIE-alueen kattaminen Unkarista käsin), Paksin ydinvoimalan laajennushanke, opetusala (erityisesti yksityiskoulut) ja terveys- ja hyvinvointiala tarjoavat suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, muistuttaa suurlähettiläs Markku Virri Unkarista.

Unkarissa on ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa. Palkka- ynnä muut työvoimakustannukset ovat maltillisia. Yritysverotus on matala. Lisäksi luvassa on mahdollisesti rahaa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen kautta, mikäli ratkaisuun päästään.

Suomella on erinomainen maine Unkarissa.

Unkari on riippuvainen maailmantalouden trendeistä ja usein myös Saksan talouden kehityksestä. Mikäli palkat kasvat tulevaisuudessa, vaikuttaa se kilpailuetuihin negatiivisesti. Maassa on työvoimapula monilla sektoreilla. Korruptio ja nopeat muutokset lainsäädännössä aiheuttavat hankaluuksia yrityksille.

Scandinavian-Polish Chamber of Commerce (SPCC) ja Suomalainen kauppakilta avaavat ovia

Skandinaavinen kauppakamari Puolassa on kolmanneksi suurin kahden alueen välinen kauppakamari Puolassa. Se toimii hyvin aktiivisesti. Jäseniä on 477.

SPCC on mukana rakentamassa verkostoja osana skandinaavista yhteisöä Puolassa. Se on aloitteentekijä keskusteltaessa Puolan hallinnon tai alueellisen hallinnon edustajien kanssa. Kauppakamari haluaa edistää yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden suurlähetystöjen ja kauppakiltojen kesken. Kauppakamari tarjoaa informaatiota pohjoismaisista ja puolalaisista investoinneista Puolassa. SPCC pyrkii laajentamaan verkostoja ja yhteistyötä eri organisaatioiden ja kahden maan tai alueen välisten kauppakamarien kanssa, jotta löydettäisiin uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. SPCC tarjoaa jäsenilleen tietoa ja kokemusta Puolan markkinoilla. Vuosien 2020–2021 tärkein tavoite on: “On the green way – Nordic investors as key partners for Poland`s green recovery”. Suomalainen kauppakilta, johon kuuluu noin 70 yritystä, on SPCC:n kansallinen jaos.

Kriisit ovat koetelleet suomalaisia yrityksiä eri tavoin. Osa yrityksistä on menestynyt. Osa yrityksistä ei ole päässyt tavoitteisiinsa. Pandemian jälkeisessä maailmassa Puola tulee olemaan yksi nopeimmin toipuvista EU-talouksista, joka tarjoaa edelleen hyviä kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, toteaa Tuomas Asunmaa Spondeosta, joka on Suomalaisen kauppakillan ja SPCC:n jäsen.