Raamit maankäytölle, asuntotuotannolle ja liikenteelle

Sopimus luo ennakoitavuutta yritystoimintaan. Valtio, seudun omat toimijat ja kunnat ovat sitoutuneet asuntotuotannon pitämiseen hyvällä tasolla, 16 500 asuntoa vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on 200 000 uuden asunnon rakentaminen Helsingin seudulle. Tämä on tärkeää työvoiman saannin kannalta. Tavoite on haastava ja sen toteuttaminen edellyttää kunnilta aktiivista kaavavarannon kasvattamista sekä valtiolta joustavuutta asuntorahoituksen kehittämisessä, erityisesti heikossa suhdannetilanteessa.

Liikenneyhteyksien kehittäminen luo edellytyksiä sekä asuntotuotannolle että yritystoiminnalle.

Julkisen talouden liikkumavara tulee lähivuosina oleellisesti kaventumaan. Siksi on tärkeää, että sekä valtio että kunnat ovat sitoutuneet yritystoiminnan menestyksen kannalta oleellisimpien hankkeiden toteutukseen.

MAL-sopimuksessa on vihdoinkin sitouduttu Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen, mikä parantaa palvelutasoa Leppävaaran ja Kauklahden välillä. Hanke on myös osa Helsingin ja Turun välistä tunnin juna -yhteyttä. Sekä Espoon kaupunkiradan toteuttaminen että pääradan parannus Pasilan ja Riihimäen välillä mahdollistavat myös merkittävästi uutta asuntorakentamista. Pääradan palvelutasoa parantaa myös Keravan liityntäpysäköinnin toteuttaminen.

Seudun sisäisiä tärkeitä raidehankkeita ovat Vantaan ratikka, uudet Helsingin pikaraitiotieyhteydet sekä metron kapasiteetin nostaminen.

Tieliikenteen osalta yhteyksien kehittäminen on ongelmallisempaa. Tavoitteena on vähentää seudun liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta – samaan aikaan, kun asukasmäärä kasvaa voimakkaasti. Tämä edellyttää liikennesuoritteen pienentämistä, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, liikenteen digitaalisten ohjauskeinojen kehittämistä, joukkoliikenteen palvelutason parantamista sekä tie- ja katuverkoston kehittämistä. Yritysten kannalta on tärkeää varmistaa, että sekä logistiikan että henkilöliikenteen yhteydet toimivat jatkossakin.

Sopimuksessa lähdetään myös ruuhkamaksulainsäädännön valmistelusta. Tätä valmistelutyötä yritysten on syytä seurata erityisen tarkasti. Uhkana on, että alueellisen uuden ruuhkaveron käyttöön ottamisella leikataan seudun ostovoimaa muutoinkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Valtion sitoutuminen uusiin tiehankkeisiin näyttää olevan nyt hyvin vaikeaa. Elvytyshankkeita sisältävässä lisätalousarviossa on sentään määrärahat Kehä III:n parantamiseen Askiston ja Pakkalan kohdilla. Valtion sitoutuminen puuttuu sen sijaan logistiikan kannalta tärkeisiin Kehä I:n parantamiseen, Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksiin ja Lahdentien parantamiseen, joita sekä elinkeinoelämä että kunnat ovat painottaneet. Niiden toteuttamista täytyy vauhdittaa vuosittaisten budjettipäätösten yhteydessä.

MAL-sopimukseen saatiin onneksi raskaan liikenteen palvelualueiden toteuttaminen, mikä on tärkeää sekä logistiikan toimivuuden että satamien ja lentokentän yhteyksien kannalta.

MAL-sopimuksessa on nyt saatu raamit Helsingin seudun keskeisille kehittämishankkeille. Ne on otettava sekä valtakunnallisesti että seudun omassa päätöksenteossa investointeina tulevaisuuteen. Selkeä ohjelma luo ennustettavuutta seudun päätöksentekoon ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä.