Helsingin seudun uusien asuntojen määrä nousi ennätyslukemiin vuonna 2020

Pääkaupunkiseudulla valmistui uusia asuntoja lähes 18 500 lokakuusta 2019 syyskuuhun 2020. Uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Suhdanteet heikkenivät Helsingin seudulla nopeasti kaikilla päätoimialoilla rakentamista lukuun ottamatta.

Valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi tuntuvasti edellisvuodesta Helsingissä ja pääkaupunkiseutua ympäröivällä ns. KUUMA-kuntaseudulla. Helsingin seudun kuntien väliset erot asuntotuotannon määrissä ovat erittäin suuret.

–  Eniten asuntoja väkilukuun verrattuna asuntoja valmistui Sipoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Järvenpäässä. Sen sijaan Espoossa ja Vantaalla, joissa asuntotuotanto on ollut edellisinä vuosina erittäin vilkasta, valmistuneiden asuntojen määrä on vähentynyt, arvioi johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Lahtisen mukaan asuntojen rakennusluvat nousivat huipputasolle vuonna 2017, mutta ovat kääntyneet sen jälkeen laskuun. Lasku on kuitenkin hidastunut vuosina 2019 ja 2020. Aloitettujen asuntojen määrä on seurannut lupien kehitystä hieman loivemmin kääntein. Vuonna 2020 aloitusten trendi on kääntynyt nousuun. Valmistuneiden asuntojen määrä on seurannut aloituksia viipeellä, ja vuosina 2019 ja 2020 määrä on ollut huipputasolla. Käännettä laskuun ei Helsingin seudulla ole tapahtunut vuoden 2020 syksyyn mennessä. Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 13. tammikuuta julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta 4/2020, jonka erityisteemana on asuminen.

–  Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit kasvavat edelleen ja kasvu luo kysyntää uusille asunnoille. Samanaikaisesti paras keino varmistua kohtuuhintaisesta asumisesta on huolehtia siitä, että asuntorakentamisen tarpeisiin on olemassa riittävästi tonttimaata: tuetun tuotannon suosiminen rajoittaa vapaarahoitteista tuotantoa ja nostaa siten asumisen kustannuksia, sanoo liiketoimintajohtaja Ville Raitio Kojamosta.

Helsingin seudulla valmistuneiden asuntojen määrä oli vuonna 2020 samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2019. Uusien asuntojen keskikoko on tarkastelujaksolla pienentynyt merkittävästi: uudisasuntojen keskikoko oli vuonna 2014 77 m2 ja vuonna 2020 57 m2. Kojamon Raition mukaan toimialakatsauksessa esitetyn asuntojen keskikoon pienenemisen taustalla on laajempi ja pitkäaikainen trendi kotitalouksien koon pienenemisestä: asuntojen pienenevä keskikoko vastaa kysyntään.

Rambollin kiinteistöt ja rakentamisen maajohtaja Juha Valtari kertoo, että yleiskuva asuntorakentamisessa on laskeva koko maassa, vaikka Helsingin seudulla uusien asuntojen määrä on pysynyt erittäin korkealla. Hänen mukaansa myös korjausrakentaminen jatkaa pääkaupunkiseudulla kasvuaan.

– Asuntotuotannolla on vahva elvyttävä merkitys. Alueen raide- ja aluehankkeet edistävät vahvasti asuntorakentamista. Merkittävään rooliin tulevaisuudessa uudisasuntojenkin kohdalla nousee kestävä kehitys ja energiatehokkuus, Juha Valtari painottaa.

Tuotannon lasku jatkuu Helsingin seudulla

Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksessa tarkasteltiin myös Helsingin seudun suhdannekuvaa. Alueen tuotannon lasku jatkui edellisvuoteen verrattuna vuoden 2020 heinä–syyskuussa. Myös seudun työllisten ja työpaikkojen määrät laskivat edelleen vuoden takaiseen nähden. Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on laskenut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kuusi prosenttia.

– Teollisuus on rakentamisen ohella pystynyt koronan aikana toimimaan odotettua paremmin, mikä on luonut vakautta liiketoimintaympäristöön, Lahtinen painottaa.

Teollisuuden ja rakentamisen alan yritysten lähitulevaisuuden suhdannenäkymät kohdentuivat hieman kesän ja alkusyksyn aikana, mutta ovat edelleen selvästi nollan alapuolella. Palvelualoilla kesän myönteisen kehityksen jälkeen suhdanneodotukset ovat lähteneet jyrkkään laskuun, mikä heijastuu myös kasvaneena konkurssiriskinä.

– Joulukuussa haettavaksi avattu toinen yleiskustannustuki on tärkeää yrityksille, mutta kriisistä ja rajoituksista johtuvat välittömät vaikutukset ulottuvat pitkälle vuotta 2021, joten erilaiset tuet ja lievennykset terveen liiketoiminnan jatkamiseksi ovat tarpeen erityisesti Helsingin seudulla, jossa palvelualat ovat ottaneet koronaiskua vastaan muuta maata pahemmin, Lahtinen linjaa.

Lahtinen painottaa, että teollisuudelle, kuten muillekin toimialoille, on erityisen tärkeää, miten EU:n elvytyksen varat saadaan käytettyä vaikuttavasti ja uusia investointeja kannustavasti.

– Suomalaisille yrityksille on myös olennaista päästä osaksi koko EU:n alueelle suunnittavien elvytysvarojen tuomaan kasvuun. Samalla tulisi panostaa pitkällä tähtäimellä viennin osuuden nostamista BKT:sta kilpailijamaiden tasolle, hän sanoo.

Helsingin seudulla tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset luotaavat alueen kilpailukykyä ja kehitystä.

Helsingin seudun toimialakatsaus 4/2020

Lue toimialakatsaus digiversiona.

Lue toimialakatsaus (PDF)

Lue myös:

Koulutusten ja tapahtumien toteutus jatkuu toistaiseksi turvallisesti etänä

Asiakkaidemme ja henkilökuntamme terveys on meille ensiarvoisen tärkeää. Noudatamme ja seuraamme jatkuvasti THL:n ja Valtioneuvoston ohjeistuksia ja määräyksiä, ja tästä syystä järjestämme kaikki koulutuksemme ja muut tilaisuutemme 31.1.2021 asti vain etänä. Ajantasaisen koulutusvalikoimamme löydät aina KauppakamariKaupasta.
Edellinen artikkeli Kirjauutuus: Talousrikosten ennaltaehkäisy ja havaitseminen Seuraava artikkeli Helsingin seudun kauppakamarin kauppakamariyksiköiden hallitukset, aluejohtokunnat ja valiokunnat nimettiin vuodelle 2021