Marko Silen on johtaja Helsingin seudun kauppakamarissa.

Kotitalousvähennys tulisi kohdentaa nykyistä enemmän kotitalous- ja hoivatyöhön

Kauppakamari suosittaa tilapäisen hoito- ja kotitaloustöiden vähennysprosentin muuttamista pysyväksi. Lisäksi ennakollisen verovähennyksen laskutustapa sujuvoittaisi kotitalousvähennyksen käyttämistä ja mahdollistaisi ajantasaisen tilastoinnin.

Vuonna 2020 Suomessa oli 550 000 75 vuotta täyttänyttä henkilöä – vuonna 2040 heitä on jo 905 000. Jokainen vuosi, jonka hyvinvointialueen ikääntynyt asukas pärjää kotona on kustannusten kannalta – ja toivottavasti myös elämisen laadun kannalta hyvä asia. 

”Yksi keino tukea ikääntyvien kotona pärjäämistä on kotiin ostettavat kotitalous- ja hoivapalvelut. Nämä palvelut helpottavat myös lapsiperheiden pärjäämistä. Kyseisiä ostoja on tuettu kotitalousvähennyksellä vuodesta 2009 alkaen”, kertoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.  

Hänen mukaansa hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023 valmiiksi köyhinä ja hoitovelka niskassaan. ”Näin ainakin voi päätellä tänä keväänä käydystä keskustelusta. Olipa lähtökohtatilanne sitten huono tai vaikka vain heikko, hoidontarve kasvaa vääjäämättä, kun väestö ikääntyy. Kotitalousvähennyksen kehittämisestä voi löytyä uudenlaista tukea ikäihmisten ja lapsiperheiden tueksi”, Silen summaa.  

Kotitalousvähennyksiä käytetään Suomessa pääosin remontteihin

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia työkustannuksia työntilaajat maksoivat Suomessa 1,2 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannuksista 79 % koostui remonttitöistä. Kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyön osuus oli 21 %. Remontteja tilasivat enemmän työssäkäyvät henkilöt. Ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen ostoissa on ollut merkittävästi kasvua.

”Suomen kotitalousvähennyksiä on mielenkiintoista verrata Ruotsiin. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyön ostajia on lukumääräisesti enemmän kuin remonttitöiden ostajia, vaikka euroissa remonttitöiden osuus on Ruotsissa hoito- ja kotitaloustyötä suurempi. Ruotsissa hoito- ja kotitaloustöissä verovähennyksen suuruus on 50 % työkustannuksista ja remonttitöissä 30 %. Euromääräiset rajat ovat paljon Suomea suurempia: hoito- ja kotitaloustöissä 7 500 euroa ja remonttitöissä 5 000 euroa”, Silen sanoo. 

Suomessa kotitalousvähennys on maksimissaan remonteissa 3 500 euroa ja hoito- ja kotitaloustyössä 2 250 euroa. Suomessa hoito- ja kotitaloustyön verovähennys työkustannuksista on ollut tilapäisesti 60 % vuosina 2022–2023. Remonteissa verovähennys on 40 % työkustannuksista. Vuotuiset vähennysprosentit ovat Suomessa poukkoilleet ylös ja alas verrattuna Ruotsiin, jossa niitä on johdonmukaisesti kasvatettu. 

Keinoja kotitalousvähennyksen kehittämiseen

Kauppakamarin Silen ehdottaa, että tilapäinen voitaisiin muuttaa pysyväksi ja jatkossakin hoito- ja kotitaloustöissä säilyisi 60 %:n vähennys. ”Vähennyksen euromäärää pitäisi myös korottaa. Jos haetaan järjestelmän sisältä tähän rahoitusta, voisi remonttitöiden korvausprosentin laskea Ruotsin mukaan 30 %:iin. Tiukimmillaan sen voisi kohdistaa vain vakituiseen asuntoon kohdistuviin töihin. Kesämökkejä remontoidaan muutenkin”, Silen ehdottaa.  

Toinen keino kotitalousvähennyksen kehittämiseen on Ruotsin mallin mukainen laskutustapa. ”Siinä verovelvollinen saa ennakollisen verovähennyksen heti, kun maksaa työnsuorittajalle tehdystä työstä omavastuuosuutensa. Ruotsissa loppuosan työnsuorittaja hakee vähennyksen sähköisesti verohallinnolta ja saa sen 510 päivän kuluessa. Tämä helpottaisi palvelujen ostamista, etenkin erityisryhmien osalta ja mahdollistaisi ajantasaisen tilastoinnin sekä vähentäisi harmaata taloutta”, Silen kuvailee.  

Lisää kotitalousvähennysjärjestelmästä ja kotiin vietävien palvelujen markkinoista voi lukea Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä (selailtava versio), jonka on toteuttanut tutkija Pekka Lith.
 

Kotitalousvähennysjärjestelmä – kotiin vietävien palvelujen markkinat (pdf)


Lisätietoja:

Marko Silen, johtaja,
Helsingin seudun kauppakamari
marko.silen@helsinki.chamber.fi, 09 2286 0233

Tiina Tikander, viestintäpäällikkö,
Helsingin seudun kauppakamari
tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540

Lue myös

Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus sisältää niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin

Miljardeja ei liiku yhtä valtavaa määrää kuin hyte-toimintojen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kyseessä on yhtä...

Visio 2050 julki: Helsingin seudusta Itämeren ykkösalue

Kattava kasvuvisio viidessä kuukaudessa ja kaupan päälle vielä lista konkreettisia toimia, joiden myötä tavoitteista voisi tulla myös...

Lausunto: Ympäristöministeriön ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Huomioita alueidenkäytön kokonaisuudesta Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän...