Työperäisen maahanmuuton päätökset nopeasti toimeen, tärkeät liikennehankkeet etenevät

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen arvioi budjettiriihen linjausten vaikutuksia Helsingin seudulle. Budjetin kirjaukset työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ovat Lahtisen mukaan myönteisiä. – Nyt onkin huolehdittava siitä, että edistämistoimet toteutuvat käytännössä tällä vaalikaudella, hän painottaa. – Talent Boost -ohjelman jatkaminen ovat erittäin kannatettavaa. Kauppakamari tukee myös voimakkaasti hallituksen työllisyystoimissa lupaamaa tavoitetta lyhentää oleskelu- ja työlupakäsittelyaika yhteen kuukauteen vielä tällä vaalikaudella, Lahtinen painottaa.

Budjettiesityksessä kiitosta saa myös kirjaus selvittää nopean työluvan mahdollisuus erityisosaajille ja startup-yrittäjille. – Tervetullut aloite on käynnistää saatavuusharkinnan lieventämisen kokeilu vuoden 2021 aikana, arvioi Lahtinen. Kauppakamari korostaa, että Suomeen tarvitaan Talent Boost -kokonaisuutta tarkempi työperäisen maahanmuuton ohjelma, joka asettaa selkeät määrälliset tavoitteet ja työperäisen maahanmuuton vaikuttavuutta arvioivat mittarit viranomaisten palveluille, korkeakouluille ja talouskehitykselle.

Lahtisen mukaan Helsingin seudun MAL-sopimuksen hankkeet ovat etenemässä, mutta valtion rahoitusosuus on nyt jäämässä liian pieneksi.

– MAL-sopimuksessa ja budjettiesityksessä Helsingin seudun kehitystä jarruttaa se, että valtio ei osallistu omistamansa valtion rataverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen riittävällä panostuksella, Lahtinen sanoo. Kehäradan osalta valtion rahoitusosuus oli 70 %, nyt Espoon kaupunkiradassa kuntien kannettavaksi on jäämässä yhä suurempi osuus valtio rahoittaessa vain puolet sen ratahankkeiden kustannuksista.
– Pelkona on, että valtio ajaa samaa kustannustenjakoperiaatetta tunnin juna -hankkeisiin, Lahtinen jatkaa.

– Valtion tukeman asuntotuotannon edistäminen on budjettiesityksessä erityisesti Helsingin seudulle hieno ele, mutta se ei ratkaise pk-seudun kroonista asuntopulaa, sanoo Lahtinen. Helsingin seudulle tarvitaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa, jotta pk-seudun kasvuun ja elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata. Ennakkotietojen mukaan tavoitteesta ollaan jäämässä ensi vuonna.

– Ammatillisen koulutuksen osalta nyt tehdyt tulevaisuusinvestoinnit ovat tervetulleita, mutta niitä tulee suunnata erityisesti työelämäyhteyden tukemiseen. – Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa yrityksille osaavaa työvoimaa eikä se saa jäädä oppivelvollisuusiän pidentämisen jalkoihin. Ammatillista koulutusta kehittäessä ei voida sivuuttaa sitä tosiasiaa, että enemmistö opiskelijoista on yli 20-vuotiaita, Lahtinen korostaa.