Yritysten menestys ruokkii kuntien hyvinvointia

Ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on alkamassa kuluvan vuoden aikana. Mahdollinen ruuhkamaksu olisi ylimääräinen alueellinen vero, joka kohtelisi yrityksiä ja asukkaita epätasa-arvoisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa fossiilittoman liikenteen tiekartassa ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona, mutta niiden päästövähennysvaikutus on arvioitu vähäiseksi. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa on keskityttävä tehokkaampiin ja alueellisesti tasa-arvoisempiin keinoihin.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Varsinkin pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä. Ruuhkamaksu vaikuttaisi epäedullisemmin bussiyhteyksien varassa oleviin alueisiin. Sujuva liikenne vaikuttaa myös kovenevaan kilpailuun osaavan työvoiman saatavuudesta.

Helsingin seudun kauppakamarin Keski-Uudenmaan yksikön hallituksen puheenjohtaja Ilmari Sjöblom sanoo, että ruuhkamaksut jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkeinoelämän kasvua.

– Sitowisen tekemän selvityksen mukaan ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia esimerkiksi pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen, mutta jossa ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Lisäksi maksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta. Työmatkakustannusten lisäämisen sijaan ihmisiä tulisi houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi parantamalla liityntäpysäköintimahdollisuuksia, Sjöblom korostaa.

Kasvu rakentuu yhteistyössä yritysten kanssa

Tulevilla valtuutetuilla on edessään taloudellisten ratkaisujen etsiminen, kun soteuudistus astuu voimaan ja siirtää kuntien resursseista noin puolet uusien hyvinvointialueiden käytettäviksi. Rakenteellisilta ratkaisuilta ei voida välttyä. Kunnilla on tärkeä rooli vetovoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisessä.

– Keski-Uudenmaan elinvoimaisuus turvataan ja sitä parannetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen. Yritysten hyvinvointi luo edellytykset koko alueen hyvinvoinnille ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin merkitys päivittäisessä kunnallisessa päätöksenteossa on tärkeää, sanoo Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön hallituksen varapuheenjohtaja Raija Ruhanen.

– Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa sen houkuttelevuus niin yritysten kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Toimivat liikenneyhteydet ja yrityksille myönteinen ilmapiiri lisäävät kunnan houkuttelevuutta. Tulevien valtuutettujen on huolehdittava Keski-Uudenmaan vetovoimasta ja varmistettava alueen yrityksille jatkossakin kilpailukykyiset toimintaedellytykset, Sjöblom painottaa.

Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö parantaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osana Helsingin seudun kauppakamaria ja tukee alueen kuntien ja kaupunkien toimenpiteitä kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseksi.

Kuntavaalit järjestetään 13.6.2021 ja ennakkoäänestys päättyy 8.6.2021.