Artikkelikuva

Startup-yhteistyö tuo uusia avauksia

Helsingin seudulle on viime vuosina syntynyt iso joukko startupien ja kasvuyritysten palvelukeskittymiä. Kauppakamari osallistuu aktiivisesti Aalto-yliopiston yhteydessä toimivan A Gridin palvelukonseptin kehittämiseen.

Myös kauppakamarin Espoon toimipiste sijaitsee A Gridissa. A Gridin ohella Helsingin hankkeet Marian sairaala-alueen kehittämisestä kansainvälisestikin huomattavaksi kasvuyrityskampukseksi on näistä merkittävimpiä.

Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankkeet sekä useiden yritysten, kuten Nokian, OP:n, GE Healthcaren ja Microsoftin startup-keskukset rakentavat toimivia verkostoja ja luovat uutta osaamista seudulle. Toimintaa tukevat startupeille suunnatut kiihdyttämöt, kehityspalvelut ja tapahtumat. Pääomasijoittajien kiinnostuksesta nyt puhumattakaan.

Nämä panostukset tuottavat tuloksia. Koko maan noin 2300 startupista puolet toimii Helsingin seudulla. 2300:n yrityksen luku on laskettu TEM:n kriteereillä, jotka edellyttävät yrityksiltä muutaman vuoden ikää, vähintään kolmen henkilön työllisyyttä ja yli 10 % vuotuista liikevaihdon kasvua. Startup-ekosysteemeissä on kaikkiaan mukana 4000–5000 yritystä.

Helsingin seutu on saanut startup-myönteisyydestään myös laajaa kansainvälistä huomiota. Tässä Slush on tietenkin tehnyt hienoa työtä – viime vuonna Slush kokosi Helsinkiin Messukeskukseen yli 3100 startupia, 1800 investoria ja 650 journalistia yli 130 maasta.

Viime huhtikuussa Startup Genome palkitsi Helsingin maailman yhteisöllisimpänä ekosysteeminä.

Taakse jäivät muun muassa Piilaakso ja Lontoo. Helsingin uusiksi vahvuuksiksi todettiin tekoäly ja robotiikka.

Helsingin seudulle startupit ja kasvuyritykset ovat tuoneet määräänsä paljon enemmän dynamiikkaa sekä yrityspalveluihin että seudulla toimiviin vakiintuneisiin yrityksiin. Tilaa startupeille ja niiden tuomille uusille avauksille on kuitenkin vielä hyvin paljon.

On luonnollista, että suurin osa startupeista on perustettu ICT-toimialalle ja sitä lähellä oleviin tietointensiivisiin palveluihin. Kuitenkin monille Helsingin seudun volyymialoille on startupeja perustettu vielä kovin vähän – esimerkkeinä kaupan, rakentamisen ja rahoituksen alat. Näiden alojen rakennemuutosten toteuttamisessa ja uusien liiketoimintamallien etsimisessä startupeja voisi käyttää paljon nykyistä enemmän hyödyksi.

Kauppakamarin toiminta startup-ekosysteemissä

Helsingin seudun kauppakamari on viime vuosina suunnannut toimintaansa erityisesti startupeille ja kasvuyrityksille. Useimmat kauppakamarin palvelut, esimerkiksi jäsenille tarjottava juridinen ja taloudellinen neuvonta ovat hyvin tarpeellisia aloittaville yrityksille. Kauppakamari myös rakentaa verkostoja vakiintuneiden yritysten ja startupien välille niin, että molemmat osapuolet hyötyvät toiminnasta.

Kauppakamarin järjestämät Helsinki StartUp Spirit -tapahtumat ovat herättäneet paljon kiinnostusta suurten yritysten keskuudessa.

Viime syyskuussa käynnistimme ChamberLink-hankkeen, jossa pyritään innostamaan kauppakamarin jäsenkuntaa laajemminkin tekemään yhteistyötä. Suurilla suomalaisilla yrityksillä on jo melko kattavasti olemassa yhteistyötä startuppien kanssa – lähitulevaisuuden haaste on saada startup-yhteistyö leviämään pk-yrityksiin. ChamberLinkin tavoitteena on rakentaa verkostoja ja luoda siihen vaivattomia ja helppoja toimintamalleja, muiden yritysten kokemuksista oppien.

A Gridissa kauppakamari puolestaan pilotoi startupeille ja kasvaville yrityksille suunnattua EntryPoint-mentorointiohjelmaa yhteistyössä Espoon kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ohjelman avulla yritykset hakevat virikkeitä liiketoimintansa uudistamiseen yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Startupien kontaktoimisessa ja niiden verkottumisen edistämisessä on kauppakamarilla ihan itsekäskin intressi. Myös kauppakamarin on kyettävä uusiutumaan ja kehittämään palveluitaan. Startupien tavoittaminen on tärkeää myös jäsenkehityksen kannalta.

Startupien kanssa tehtävä yhteistyö avaa uusia näkökulmia vaikuttamistyöhön.

Kauppakamarin vaatimukset ulkomailta tulevan työvoiman sääntelyn keventämistä sekä työlupaprosessien nopeuttamisesta, ovat saaneet hyvin tukea startup-yhteisöistä.

Nopeasti kehittyville toimialoille keskimäärin kahdeksan kuukauden käsittelyajan työlupa-asioissa ovat aivan kohtuuttomia.

Tästä on tuoreita kansainvälisiäkin kokemuksia. Kun Yhdysvalloissa on poliittisista syistä kiristetty maahantulosäännöksiä ja vaikeutettu työviisumien käsittelyä, ovat monet startupit joutuneet ongelmiin. Startupien toiminta on usein riippuvaista kansainvälisestä, joskus hyvinkin kapean alan huippuosaamisesta.


Lue myös:

ChamberLink innostaa myös keskikokoisia startup-yhteistyöhön

ChamberLink innostaa myös keskikokoisia startup-yhteistyöhön

Startup-yhteistyö vaatii toimivaa yhteistyömallia

Startup-yhteistyö vaatii toimivaa yhteistyömallia

Lue myös

Suomalainen työympäristö Rio de Janeirossa

Kaupunki avautuu hitaasti ja taistelee edelleen pandemiaa vastaan. On tärkeää pysyä valppaana ja noudattaa sosiaalisen etäisyyden sääntöjä...

Startupien avulla painovoimaa vastaan

Lasse Eriksson hakee Kalmarille nopeutta ja uusia ratkaisuja. Yksi tapa löytää nopeasti ratkaisuja on startup-yhteistyö.

Startup ratkaisee ongelman ja iso yritys skaalaa

Startup-yrittäjä Samuli Mannisen mielestä Euroopan malli olisi aivan nenän edessä: vanhoissa ja vahvoissa yrityksissä. – Jos me...