Suomalaiset varustamot navigoivat ympäristöinnovaatioiden edelläkävijöinä

Suomalaiset varustamot työllistävät noin 10 000 henkilöä ja varustamoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2,3 miljardia euroa. Lähes 90 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee Suomeen meritse.

– Merikuljetusten ennustetaan kasvavan, vaikka pandemia onkin tuonut pientä muutosta ennusteeseen, sanoo Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Teknisiä päästövähennyskeinoja ovat alustekniikan menetelmät, kuten energiatehokkuuden EEDI ja EEXI-säädökset. Operatiivisia keinoja ovat alusten hiili-intensiteetin rajoittamiseen liittyvät menetelmät. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen kytkeytyy myös markkinaperusteisia toimenpiteitä, kuten päästökauppa, polttoainemaksu ja polttoainevero.

– Olemassa olevilla keinoilla pystytään vähentämään päästöjä paljon, mutta kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n globaalit päästötavoitteet edellyttävät uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita. Tärkeää olisi tässä vaiheessa välttää liian yksityiskohtaista teknologian määrittelyä. Antaa meriklusterin löytää keinot ja teknologia, Tuurnala toteaa.

– Parhaillaan panostetaan valtavasti erilaisten teknologioiden löytämiseen. Tarkastelussa on useitakin eri vaihtoehtoja. Suomi on vahvasti mukana monessakin tutkimushankkeessa, hän kertoo.

Suomalaiset varustamot ovatkin ympäristöinnovaatioiden edelläkävijöitä.
Tilauksessa on tällä hetkellä 13 uutta ympäristöystävällistä alusta, joista jokainen on alansa kärjessä ympäristöystävällisyydessä.

Sääntelyyn kansainvälinen kiritys

Merenkulun päästökaupan valmistelu etenee myös EU:ssa. Merkittäviä säädöshankkeita on valmistelussa parhaillaan. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Komissio julkaisee lähiviikkoina esityksensä Fuel EU Maritime -aloitteesta, jonka tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä merenkulussa ja satamissa.

– Oletettavaa on, että komission esitys tulee sisältämään esimerkiksi maasähkön käyttövaatimuksen satamissa ”eniten saastuttaville aluksille” (most polluting ships), Tuurnala sanoo.

Komissio julkaisi Sustainable and Smart Mobility -strategian joulukuussa 2020. Strategiassa listataan yli 80 toimenpidettä, joilla komissio aikoo toteuttaa liikennesektorin vihreää ja digitaalista siirtymää ja vähentää liikennesektorin päästöjä Euroopassa 90 prosenttia vuoteen 2050 menneessä.

Alueellinen sääntely on haasteellista tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja kilpailukyvyn osalta.

– Riskeinä nähdään esimerkiksi osaoptimointi ja hiilivuoto. Alueellinen sääntely ei saa vähentää kansainvälisen prosessin merkitystä päästövähennysten edistämiselle. Merenkulun päästövähennyksien kirittämiseen tarvitaan erityisesti vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan maat voivat olla vauhdittamassa kansainvälistä sääntelyä, Tuurnala painottaa.