Teknologia vaikuttaa työn tulevaisuuteen vallankumouksellisesti

Teknologia tuo mukanaan uusia osaamisvaatimuksia ja työpaikkoja, Elina Hiltunen pohtii. (kuva: Heini Vesterinen)

Tulevaisuuden suunnasta on ennusteita, joista yksikään ei kiistä teknologian kehityksen voimaa ja vaikutuksia. Teknologia muuttaa työelämää ja koulutusta perusteellisesti. Puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta, Industry 4.0:sta. Sillä viitataan tuotannon digitalisaatioon ja automaatioon. Muutos koskettaa työskentelytavoista alkaen jokaista ihmistä toimialasta riippumatta.

Tuloillaan on kokonaan uusia aloja ja osaamistarpeita, joihin ei välttämättä vielä edes ole koulutusta. Se, mitä ja miten työskentelemme tai opiskelemme, on vauhdikkaassa murroksessa. Nyt yritysjohtajien on seurattava valppaana kehitystä ja ennakoitava tulevia tarpeita.

– Teknologia tuo mukanaan uusia osaamisvaatimuksia ja työpaikkoja. Näille hyvin kapeille teollisuuden aloille tarvitaan todella spesifiä osaamista, ja sitä ei opi muutamalla kurssilla. Miten Suomi pystyy kääntämään tämän hyödykseen, Hiltunen pohtii.

Puolet tämän päivän työnkuvista olisi korvattavissa robotisoinnilla ja tekoälyllä.

Samaan aikaan niiden sanotaan tuovan 60 miljoonaa työpaikkaa enemmän kuin mitä ne vievät. McKinsey 2017

Selvitykset teknologian vaikutuksesta työpaikkojen määrään vaihtelevat. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että kun teknologialla korvataan työtehtäviä, työpaikkoja siirtyy uusille aloille ja uudenlaisiin tarpeisiin.

Matalapalkkaiset, vähemmän koulutetut ja teollisuustyöntekijät, mutta myös rutiininomaiset tietotyöt ovat eniten uhattujen ammattien listalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu: Ammattirakenteen muutoksen vaikutukset kansantalouteen

Poimi teknologian megatrendeistä alaasi mullistavin

Hiltunen piirtää kuvaa lähitulevaisuuden työelämästä ja visioi sen haasteita ja mahdollisuuksia. Hänen mukaansa teknologian kehitys näkyy vahvimmin robotiikan, lääketieteen, greentechin ja energian, tietotekniikan, avaruustutkimuksen sekä materiaaleihin liittyvän liiketoiminnan aloilla.

Robotteja löytyy laidasta laitaan. Ne tulevat arkeemme muun muassa itse ohjaavina autoina, jolloin takseja ei välttämättä tarvita tulevaisuudessa. Lääketeollisuudessa pienet nanorobotit korjaavat ihmisiä, kuten kirurgi, mutta tarkemmin. Puistojamme ylläpitävät muurahaisten tavoin toimivat parvirobotit. Vanhusten hoidossa sairaanhoitaja pukee päälle exoskeletoniksi kutsutun voimaa tuovan robottipuvun, jonka avulla raskas nostaminen ei tuota ongelmaa. Robotit työskentelevät jo yrityksien vastaanottohenkilönä ohjaten asiakkaita erilaisissa yksinkertaisissa tilanteissa.

– Data on tulevaisuuden öljy ja sitä tulee joka paikasta. Datatiede kasvaa ja osittain myös automatisoituu, Hiltunen kertoo.

Datatiede analysoi ja selittää ilmiöitä kerätyn tiedon pohjalta erilaisilla matemaattisilla, tilastollisilla ja koneoppimisen malleilla. Tulevaisuudessa dataa käytetään ennustamiseen.

– Esimerkiksi opinto-ohjaaja voisi ennustaa tulevaisuuden ammattisi tai terveydenhoitaja mielenterveysongelmasi.

Synteettinen biologia on myös vahvasti kasvava ala. Geenimuuntelu kasveissa ja ihmisissä on mahdollista jo nyt. Perinnöllisiä sairauksia pystytään parantamaan korvaamalla viallisia molekyylejä niin kutsutuilla geenisaksilla. Tunnemme myös resistenssit vihannekset. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat ja pitkälti vielä tutkimattomat.

– Tekoälykeskustelussa menevät vielä puurot ja vellit sekaisin. On olemassa niin kutsuttua heikkoa ja vahvaa tekoälyä, Hiltunen selventää.

Heikko tekoäly tekee ihmistä paremmin jonkun kapean asian. Sitä voidaan hyödyntää loistavasti esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa.

Ihmisen älykkyyttä vastaavaa supertekoälyä, jolla on tietoisuus, kyky suoriutua monenlaisista toiminnoista ja niin sanottua maalaisjärkeä, ei ole vielä kehitetty.

Virtuaalitodellisuus muuttaa todella paljon meidän maailmaamme, matkustamista ja viihteen käyttöä tulevaisuudessa. Terapia onnistuu virtuaalisesti tai vaikka käymällä kognitiivisen chatbot-terapeutti VOE:n juttusilla.

Laajennetun todellisuuden avulla skannaat tuotteen omalla älypuhelimella kaupassa, jolloin laitteesi kykenee kertomaan tuotteesta sinulle olennaiset asiat, kuten hinnan tai allergeenit.

Yhdistetty todellisuus heijastaa auton moottorin mekaanikko-opiskelijoille pöydälle tutkittavaksi, ikään kuin Star Trekin holokannella.

Arkkitehdit pystyvät kävelemään rakennuksen sisällä, ja se auttaa suunnittelussa. Neuropäähine kytkee aivosi suoraan nettiin, jolloin pääset pelaamaan kirjaimellisesti ajatuksen voimalla.

Kvanttitietokoneet eli uudenlaiset supertietokoneet mullistavat ja nopeuttavat eksponentiaalisesti tietojenkäsittelyä niin, että nykyisen mallista tietokonetta tuskin tarvitaan.

Esineiden internet mahdollistaa sen, että hiusharjasi voi tarkkailla hiustesi kuntoa. Sama IoT tulee autoihin, kodinkoneisiin, talosi valvontajärjestelmään ja jopa lehmien lypsyrobotteihin.

– Tulevaisuudessa asetamme itsemme ja yrityksemme entistä alttiimmaksi väärinkäytöksille ja hakkeroimiselle. Tällaiseen epäkohtaan tarvitaan kipeästi uudenlaista osaamista ja työntekijöitä, Hiltunen muistuttaa.

Johtaminen vaatii ennakointia ja ennen kaikkea osaamisen turvaamista

Tulevia ammattinimikkeitä voi olla vaikkapa robottipoliisi, kaupunkilennonjohtaja, omavaraiskonsultti, virtuaaliravintoloitsija, tekoälylobbari, sijaismatkustaja tai onnellisuusoperaattori. Yle 2018

Tulevaisuutta pitää miettiä skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tilanteiden kautta. Tulevaisuuden johtajan on hallittava strateginen suunnittelu skenaariomallia hyödyntäen ja kyettävä ennakoimaan yrityksensä digi- sekä osaamistarpeet kussakin tilanteessa.

– Yritysjohtajien tulee hahmottaa ainakin kolme vaihtoehtoista skenaariota ja miettiä, millaisille taidoille tai koulutukselle on tarvetta sekä millaisia töitä on tarjolla kussakin skenaariossa, kehottaa Hiltunen.

Koulutusta on myös muutettava pikimmiten vastaamaan uusia tarpeita. Tämä on yksi aikamme suurimpia yhteiskunnallisia haasteita.

Kuva: Tuula Palaste