Toimitusjohtajalta: Espoo kuuluu Euroopan tärkeimpiin innovaatiopääkaupunkeihin

Espoo on tosiaan Euroopankin mittapuulla merkittävä innovaatioiden tuottaja. Siellä tuotetaan kaikista eurooppalaisista kaupungeista kuudenneksi eniten patenttihakemuksia. Nokia Technologies Oy jätti vuonna 2021 223 patenttihakemusta. Toiseksi eniten patenttihakemuksia tekivät Suomessa VTT ja Aalto-korkeakoulusäätiö – kaikki kolme Espoosta.

Espoo on hyvä esimerkki siitä, että osaamisen keskittyminen korottaa potentiaalin uuteen potenssiin.

Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen vuonna 2010 oli innovaatiotoiminnan kannalta erinomainen päätös ja näyttää tuottaneen menestystä. Muotisuunnittelun saralla Aalto on maailmassa peräti 3–4 parhaan yliopiston joukossa. Aalto-yliopisto on yksi Euroopan kansainvälisimmistä yliopistoista: Yli 48 prosenttia Aallon akateemisesta henkilöstöstä on kansainvälisiä osaajia.

Yliopiston ympärille on kehittynyt runsaasti yritystoimintaa. Otaniemi–Keilaniemi -alueella toimii peräti 1 500 hightech-alan yritystä. Aalto innovation -ekosysteemissä perustetaan vuosittain 100 yritystä ja julkaistaan 150 keksintöä. Aalto Ventures -ohjelmaan osallistuu vuosittain 2 000 opiskelijaa.

Aallon opiskelijat ja henkilökunta ovat perustaneet kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä, kuten kvanttitietokoneita valmistava IQM, satelliitteja tekevä ja niiden tuottamaa tietoa myyvä Iceye sekä ruokalähettipalvelu Wolt. Aalto-yliopiston opiskelijoiden piirissä syntynyt SLUSH on merkittävä tekijä siinä, että Helsingin seutu on päässyt maailman 20 parhaan kaupunkiseudun joukkoon nousevien startup-ekosysteemien listalla (GSER 2021).

Menestys ei saa jämähtää tähän. Tutkimus- ja kehitysmenoissa Helsingin seutu on Tukholman, Göteborgin, Oslon ja Kööpenhaminan seutuihin verrattuna hännänhuippu. Erityisen huolestuttavaa on, että kun esimerkiksi Kööpenhaminan alueella TK-menot kasvoivat lähes 16 prosenttia ja Tukholman alueella peräti 24 prosenttia vuosina 2010–2020, Helsinki-Uusimaa -alueella kasvu oli vain noin neljä prosenttia.

On tärkeää, että Helsingin seudun TKI-panostukset nostetaan vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Keskeistä on varmistaa TKI-rahoituksen pitkäjänteisyys ja riittävyys yli hallituskausien.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
@Pia_Pakarinen
Helsingin seudun kauppakamari