Toimitusjohtajalta: Suomi jälleen koulutuksen mahtimaaksi

Suomen loistava Pisa-tulevaisuus uhkaa kuitenkin jäädä historiaan. Pisa-tulokset ovat heikentyneet jo pitkään. Suomi kuului kärkikastiin OECD:n vuodesta 2000 vuoteen 2006 saakka, mutta sen jälkeen suunta on ollut laskeva niin lukutaidossa, luonnontieteissä kuin matematiikassakin.

Osaamisero parhaimman ja heikoimman kymmenyksen välillä kasvaa Suomessa. On häkellyttävää, että viimeisimmän PISA-tutkimuksen mukaan jopa 14 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea jatko-opintojen edellyttämällä tavalla.

Olemme onneksi kuitenkin edelleen OECD-maiden keskitasoa parempia, sillä osaaminen on heikentynyt lähes kaikissa muissakin OECD-maissa. Laskeva käyrä on kuitenkin käännettävä heti. Meillä on hyvä perusta, jolle rakentaa.

Suomessa nähdään laajasti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon (TKI) panostamisen tärkeys. Olemme kuuluneet pitkään insinööritaidon huippumaihin. Mille muullekaan kilpailukykymme voisi rakentua kuin vahvalle osaamiselle? Tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatiolle ei kuitenkaan ole pohjaa, elleivät perustaidot ole kunnossa.

Kun osaavasta työvoimasta on tulevina vuosina huutava pula, on tärkeää, että jokaisella on riittävät perustaidot työelämää varten. Osaamisen kartuttaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikan perustaidot ovat perusta, jolle oppiminen myöhemminkin rakentuu. Oppimisen ja opiskelukyvyn ongelmat on tunnistettava ja korjattava jo koulupolun alussa, jotta perusosaaminen saadaan kuntoon.

Nuorten työelämätaidot – tai pikemminkin niiden puuttuminen – huolestuttavat yrityksiä. Töihin tullaan myöhässä tai ei lainkaan, ei tervehditä eikä kännykkä irtoa kädestä. Työelämätaitoihin olisi hyvä panostaa koulussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koululaisia on hyvä valmentaa jo TET-harjoittelua ja kesätöitä varten.

Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyteen on panostettava. Erityisesti Helsingin seudulla yritykset tuntevat koulutuksenjärjestäjiä selvitysten mukaan huonosti. Yritysten ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä on tiivistettävä – ja siinä Helsingin seudun kauppakamarillakin on tehtävää. Myös opettajat ovat tervetulleita TET-harjoitteluun yrityksiin oppimaan, mitä työelämässä nykyään vaaditaan. Kun ikäluokat pienenevät, oppilaitokset voisivat myydä räätälöityjä koulutuksia yrityksille. Jo nyt erityisesti teollisuusyritykset joutuvat kouluttamaan henkilöstöään itse.

Oppisopimuskoulutus on erinomainen kouluttautumisväylä sekä nuorille että uranvaihtajille. Yrityksille oppisopimuskoulutus on kuitenkin kallis: se sitoo yhden ammattilaisen opiskelijan ohjaamiseen, minkä lisäksi opiskelijalle maksetaan kunnon palkkaa, vaikka kyvyt eivät yllä vielä ammattilaisen tasolle. Oppisopimuskoulutettavien määrää voitaisiin lisätä maksamalla työnantajille tukea palkkauskustannusten porrastamiseksi.

Suomen kilpailukyky on ollut huolenaihe jo pitkään. Tipuimme IMD:n (Institute for Management Development) tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa 15. sijalle, kun sijoituksemme oli 2000-luvun alussa kolmen parhaan joukossa. Taloudellisen menestyksen osalta sijoituimme vasta sijalle 50. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on kilpailukyvyn kannalta tulevaisuusinvestointi parhaasta päästä.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X (twitter): Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen