Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Toimitusjohtajalta: Valtion rahoitusta Helsingin seudun liikennejärjestelmään on lisättävä huomattavasti
Julkaistu:
Suomen tie- ja rataverkon ylläpidon rahoitus on ollut vuosien ajan aivan liian vähäistä. Verkon korjausvelka on noussut jo kolmeen miljardiin euroon. Investointeihin käytettävissä oleva rahoitus ei riitä läheskään tarvittaviin korjauksiin ja uusiin tarpeisiin – hankkeita on priorisoitava niistä saatavan yhteiskuntataloudellisen hyödyn mukaan.
Väyläviraston investointiohjelma vuosille 2024–2031 on päätöksenteossa. Ohjelmaluonnoksessa myönnetään, että hyöty–kustannus -suhteeltaan kannattavimmat tiehankkeet sijoittuvat suurille kaupunkiseuduille. Investointiohjelman ulkopuolelle on jätetty kuitenkin Helsingin seudun taloudellisesti erittäin kannattavia hankkeita, kuten Kehä III välillä Vanhakartano-Vantaankoski, mutta siihen on sisällytetty muun Suomen hankkeita, jotka eivät ole Väyläviraston omienkaan laskelmien mukaan taloudellisesti kannattavia.
Kaupungit investoivat liikenneinfran rakentamiseen huomattavasti enemmän kuin valtio, joka saa tieliikenteen verotulot kirstuunsa. Liikenne 12 -suunnitelmassa kahdelle seuraavalle MAL-sopimuskierrokselle osoitettu 661 miljoonan euron rahoitus on mitätön summa. Seuraavassa hallitusohjelmassa rahoitusta tulee korottaa merkittävästi.
Helsingin seudun MAL-sopimuksissa on ollut nähtävissä valtion pyrkimys pienentää osuuttaan seudun liikenneinvestoinneista, vaikka samaan aikaan on kasvatettu seudun asuntotuotantotavoitteita. Valtio osallistui esimerkiksi vielä Kehäradan rahoitukseen noin 70 prosentin osuudella, mutta tuoreimmassa MAL-sopimuksessa valtakunnallisesti tärkeän Espoon kaupunkiradan rahoitukseen on merkitty vain 50 prosentin valtionosuus.
Kun Helsingin seudun MAL 2023 -valmistelun yhteydessä teetettiin pohjoismaisten kaupunkiseutujen liikenneinvestointien konsulttiselvitys, selvisi, että valtio investoi pohjoismaisissa vertailukohteissa kaupunkiseutujen liikenneinfraan asukasta kohden jopa 3–5 kertaa enemmän kuin Helsingin seudulla. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuus liikenneinvestoinneista oli yli 50 prosenttia – Helsingin seudulla valtion rahoitusosuus vastaavalla ajanjaksolla jäi vain 17 prosenttiin.
Suomessakin tulee viimein tunnistaa metropolialueen suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Valtion rahoitusta Helsingin seudun liikennejärjestelmään on lisättävä huomattavasti.
Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Twitter: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen
