Toimitusvarastojärjestely (call off -varasto)

Yksinkertaistetussa menettelyssä käytettävällä toimitusvarastolla (niin sanottu call off -varasto) tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä siirtää tavaroita tiettyä ostajaa varten toisessa EU-maassa olevaan varastoon siten, että ostajasta tulee tavaroiden omistaja vasta silloin, kun hän ottaa tavarat varastosta. Varasto voi olla ostajan tiloissa. Toimitusvarastojärjestelyä käytettäessä Suomessa on verotuskäytännössä sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, vaikka arvonlisäverolaissa ei ole ollut säännöksiä näitä call off -varastoja koskevasta yksinkertaistuksesta. Yksinkertaistetussa menettelyssä myyjällä ei ole ollut tarvetta rekisteröityä liikeomaisuuden siirrosta varaston sijaintivaltioon.

Toimitusvarastoja on ollut mahdollista perustaa useisiin jäsenvaltioihin jo tähänkin asti, mutta eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat lähestymistavat näiden rajat ylittävien liiketoimien vapautusten soveltamisessa ovat aiheuttaneet vaikeuksia ja oikeudellista epävarmuutta yrityksille. Verokohtelun eroavaisuudet ovat monimutkaistaneet verojärjestelmää ja lisänneet yritysten hallintokustannuksia.

Osana EU:n sisämarkkinoiden tavaroiden yhteisökaupan lyhyen aikavälin parannuksia (quick fixes) arvonlisäverodirektiiviin on hyväksytty jäsenvaltioita velvoittavia muutoksia mm näiden call off -varastojen osalta.

Vuoden 2020 alusta lukien kaikissa jäsenvaltioissa on alettu soveltaa yhdenmukaisia säännöksiä call off -varastomenettelyyn liittyvien liiketoimien yksinkertaistamisesta.

Toimitusvarastojärjestelyä pidetään myyjän yhteisömyyntinä ja ostajan Suomessa tekemänä yhteisöhankintana vasta tavaroita varastosta otettaessa. Ostaja ilmoittaa varasto-ottonsa myyjälle, joka laskuttaa tavarat varasto-ottojen mukaisesti.

Edellytykset toimitusvarastojärjestelylle

Toimitusvarastojärjestelyjen katsotaan AVL 26 h §:n 2 momentin mukaan 1.1.2020 lähtien olevan Suomessa, jos seuraavat myyjää ja ostajaa koskevat edellytykset täyttyvät:

1. Elinkeinonharjoittaja tai joku muu hänen puolestaan siirtää tavaran toisesta EU-maasta Suomeen, jossa tavara on tarkoitus myöhemmin myydä toiselle elinkeinonharjoittajalle, jolla on elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen mukaisesti oikeus ottaa tavara omistukseensa.
   
2. Tavaran siirtävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole Suomessa, eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.
   
3. Elinkeinonharjoittaja, jolle tavara on tarkoitettu 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin myytäväksi, on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, ja sekä hänen henkilöllisyytensä että suomalainen arvonlisäverotunnisteensa ovat 2 kohdassa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan tiedossa kuljetuksen alkamisajankohtana.
   
4. Tavaran siirtävä elinkeinonharjoittaja täyttää velvollisuutensa kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa antaa arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus niistä elinkeinonharjoittajista, joita varten tavaroita on kuljetettu toimitusvarastojärjestelyjen mukaisesti ja pitää AVL 209 s §:n 2 momentissa säädettyä luetteloa vastaavaa luetteloa. Luetteloon kirjattavat tiedot on lueteltu neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 54 a artiklan 1 kohdassa.

Jos elinkeinonharjoittaja siirtää tavaraa itselleen toisesta EU-maasta Suomeen eikä jokin edellä olevista edellytyksistä täyty, tavaran siirtävän elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa ilmoittaakseen yhteisöhankinnan.

Ostajan, jolle myydään tavaroita Suomessa toimitusvarastojärjestelyjen mukaisesti, on myös pidettävä luetteloa tavaroista (AVL 209 s § 4 momentti). Ostajan pitämällä luettelolla ei kuitenkaan ole vaikutusta myyjän oikeuteen soveltaa toimitusvarastojärjestelyjä.

Jos ostaja vaihtuu

Elinkeinonharjoittaja, jolle tavara on tarkoitettu kuljetuksen alkaessa, voidaan myöhemmin korvata tämän tilalle vastaavanlaisella sopimuksella tulevalla toisella elinkeinonharjoittajalla, seuraavilla edellytyksillä:

• uuden ostajan henkilöllisyys ja suomalainen arvonlisäverotunniste ovat myyjän tiedossa korvaamisajankohtana ja
• myyjä merkitsee korvaamisen AVL 209 s §:n 2 momentissa säädettyä luetteloa vastaavaan luetteloon kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.

Määräaika 12 kk

Jos tavaraa ei ole myyty elinkeinonharjoittajalle, jolle se oli tarkoitettu, 12 kuukauden kuluessa siitä, kun tavara saapui Suomeen, eikä toimitusvarastojärjestely tätä ennen ole AVL 26 i §:ssä luetelluista syistä päättynyt, siirtäjän katsotaan tekevän tavaran yhteisöhankinnan Suomessa.

Yhteisöhankinnan katsotaan tapahtuvan sitä päivää seuraavana päivänä, jona 12 kuukauden jakso päättyy. Yhteisöhankintaa ei kuitenkaan tapahdu, jos tavaraa ei ole myyty vastikkeellisesti ja se on viimeistään mainittuna päivänä palautettu kuljetuksen alkamisjäsenvaltioon ja tästä on tehty merkintä AVL 209 s §:n 2 momentissa säädettyä vastaavaan luetteloon kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.

Jos yhteisöhankinnan katsotaan tapahtuvan, elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava vähintään ilmoituksenantovelvolliseksi Suomessa.

12 kuukauden ajanjakson laskenta alkaa tavaran varastoon saapumista seuraavana päivänä. Siten, jos tavara on saapunut varastoon Suomessa esimerkiksi 6.1.2020, 12 kuukauden ajanjakso alkaa 7.1.2020 ja päättyy 7.1.2021 lopussa.

Lopuksi

Yhtenäinen menettely ilman maakohtaisia eroja tuo hyötyjä toimijalle, jolle ilman call off -varastomenettelyä syntyisi rekisteröitymisvelvollisuus niihin maihin, joissa sillä on varasto. Suunnitellun toiminnan laajuuden osalta onkin hyvä etukäteen selvittää, tuoko toimitusvarastojärjestely enemmän hyötyä kuin byrokratiaa ja sen kautta kustannuksia verrattuna siihen tilanteeseen, että sittenkin rekisteröityisi varastojen sijaintimaissa. Lisäksi on muistettava varastoinnin aikarajoitus, 12 kk.

Ostajan kannalta toimitusvarastojärjestelyssä on hyvää se, että hyödykkeitä on tarvittaessa heti saatavilla omissa tiloissa. Myyjä sen sijaan joutuu odottelemaan myyntituottojaan, kunnes ostaja on ottanut tavaraa varastosta.

Call off -varastomenettely voi olla houkutteleva vaihtoehto EU-maissa toimivalle konsernille, jos tuotantoa ja kokoonpanoa sekä varaosakauppaa on keskitetty eri maissa oleviin konserniyhtiöihin.

Myös Brexitin vaikutus pitää muistaa: Call off -varastointimenettely ei toimi Britanniassa enää eron ja siirtymäajan jälkeen.

Mika Olli
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari