Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Eduskuntavaalit lähestyvät ja yksi startti nähtiin tiistaina (31.1.2023) Pasilan Tripla-kauppakeskuksessa, jossa keskusteltiin Helsingin seudun tulevien vuosien haasteista.
Helsingin seudun kauppakamarin, Uudenmaan liiton, paikallislehtien sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien järjestämässä MetropoliAreenassa olivat panelisteina alueen kansanedustajista Eveliina Heinäluoma (sd), vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri, keskustan Terhi Peltokorpi, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sekä kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen.
Teemaan johdatteli kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen, jonka mukaan Helsingin seutua on jo pitkään sorsittu valtionosuuksissa ja investointien rahoituksessa. Tulevalla hallituskaudella tähän on tultava muutos.
– Olemme lypsylehmä, joka elättää koko maata. Lypsävää lehmää pitäisi kuitenkin välillä myös ruokkia, Pakarinen painotti ja sai Triplan runsaslukuiselta yleisöltä äänekkäät aplodit.
Paneelin tenttaajina olivat muun muassa kaupunginjohtajat.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen tivasi poliitikoilta toimia nuorten jatkokoulutus- ja erityisesti korkeakoulupaikkojen lisäämiseksi. Nyt niitä on selvästi muuta maata vähemmän verrattuna alueen väestörakenteeseen ja nuorten määrään.
Lisää luvattiin likipitäen yhdestä suusta. Eveliina Heinäluoma muistutti myös ammattikoulupaikoista, joita niitäkin tulisi lisätä.
Terhi Peltokorven mielestä korkeakoulujen ja kuntien on itsekin oltava jatkossa entistä aktiivisempia. Samalla hän painotti parempaa ennakointia työvoimatarpeen muutoksista.
Saara Hyrkkö puolestaan painotti, että päättäjien pitää sitoutua lisärahoitukseen ja aloituspaikkojen lisäämiseen yli vaalikausien.
– Samalla on pantava kuntoon myös peruskoulu ja varhaiskasvatus, jotta nuorilla on riittävät perustiedot ja taidot.
Leena Meri oli samoilla linjoilla.
– Ei taloakaan aleta rakentaa katolta. Ensin tarvitaan hyvät perustukset, hän muistutti.
Myös Elina Valtonen lisäisi aloituspaikkoja nimenomaan sinne, missä niille on tarvetta.
– Korkeakoulujen pitää pystyä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä talentteja ja heidät on saatava jäämään myös töihin, hän tähdensi.
Tokmanni Groupin henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen kaipasi panelisteilta toimia, joilla helpotettaisiin ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen. Hän nosti esiin muun muassa saatavuusharkinnasta luopumisen sekä lupaprosessien yhden kuukauden aikarajan.
Valtosen mielestä saatavuusharkinta joutaa jo historiaan.
– Aiemmin ulkomailta rekrytoineille ja sertifioiduille yrityksille pitää luoda pikakaista, jolla sopiva henkilö saadaan tänne parissa viikossa. Myös yleiset asenteet pitää kääntää torjunnasta houkuttelun puolelle.
Saramo kehui oikeiston ja vasemmiston olevan työperäisessä maahanmuutossa pitkälti samoilla linjoilla. Valvontaa työpaikoilla pitää kuitenkin parantaa, sillä hyväksikäyttöä on tullut esiin. Tulijoiden turvana pitää olla myös minimipalkka.
Peltokorpi lisäsi listalle vielä yhden luukun periaatteen, jotta maahantulo saadaan myös henkilötunnusten ja pankkitilien puolesta sujuvaksi.
Leena Meri oli kriittisempi ja muistutti, että käytännössä saatavuusharkinta koskee vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa työvoimaa.
– Tässä joukossa on paljon sosiaalituen varaan jääviä eli valtiontalouden pitää olla kunnossa, hän varoitteli.
Heinäluoma asettaisi lupaprosesseihin kuukauden tavoiteajan ja lisäisi resursseja viranomaispuolelle. Saatavuusharkintaa hän ei pitänyt osaajapulan pullonkaulana.
– Ruotsi on siitä luopunut ja tulokset ovat nyt nähtävissä.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kysyi, kuinka valtio aikoo auttaa alueen kuntia alati kasvavissa kotouttamiskuluissa. Suomen vieraskielisestä väestöstä yli puolet asuu Helsingin seudulla ja määrä nousee vuosi vuodelta.
Rahoitusta luvattiin lähes kaikissa vastauksissa kohdistaa aiempaa paremmin. Elina Valtosen mukaan ongelma ei silti ratkea pelkästään rahalla, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista, sillä epäonnistuneesta kotoutumisesta kärsivät kaikki.
– Maahanmuuttajilla pitää olla mahdollisuus näyttää kyntensä myös työelämässä, vaikka koulutus ja tutkinto ei olisikaan ihan täkäläistä tasoa, hän totesi.
Leena Meren mielestä mitkään rahat eivät riitä, jos jatkamme nykyisenkaltaista maahanmuuttopolitiikkaa.
– Ensin pidetään ovet auki kaikille ja sitten pyydetään lisää rahaa kotouttamiseen. Ei se näin voi olla.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kaipasi pk-seudun kansanedustajilta parempaa yhteispeliä. Muualta Suomesta Arkadianmäelle tulevat ovat tässä paljon taitavampia ja saavat myös kotimaakuntansa tavoitteita paremmin läpi.
Mäkelän kysymys olikin selkeä: Kuinka turvataan pk-seudun kasvuinvestoinneille riittävä rahoitus?
Sdp:n Heinäluoman satsaisi kestävään kasvuun, joukkoliikennehankkeiden tukemiseen ja asuntotuotantoon. Vihreiden Hyrkkö puolestaan panostaisi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ja yhteisöverokertymän palautuksiin sekä kestäviin liikenneinvestointeihin.
Elina Valtonen (kok) helpottaisi lupakäytäntöjä ja sitä kautta investointien käynnistämistä. Myös EU-rahaa pitäisi hakea aktiivisemmin ja ennakoivammin. Eikä velkaeurojakaan kannata kammoksua, jossa se tarjoaa kasvunäkymiä.
Vasemmistoliiton Saramon mielestä valtio on ollut varsin isossa roolissa pk-seudun raidehankkeissa. Jatkossa niitä tarvittaisiin myös idän suuntaan. Investointien lisäksi myös joukkoliikenteen tuki pitäisi moninkertaistaa.
Keskustan Peltokorpi ja perussuomalaisten Meri sanoivat suoraan, että Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien on jatkossa tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta täkäläisiä hankkeita saadaan paremmin eteenpäin.
Vastaava tilanne on maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mukaan myös EU-rahoituksessa, jossa Uusimaa ja pk-seutu jäävät usein alakynteen. Tämän tunnustivat myös panelistit, jotka lupasivat parantaa jatkossa joukkuepeliään.
– Onneksi alueen kilpailukyky ei ole sentään kokonaan kiinni EU-rahoista, Saramo vitsaili.
Entä päivän teema: Tarvitaanko pk-seudulle omaa metropolipolitiikka?
Kansanedustajat olivat siitä yksimielisiä ja selkeitä puoltoääniä saatiin tilaisuuden päätteeksi myös yleisökyselyssä.
Uusimaa on kansainvälisesti merkityksellinen alue, joka tuottaa vaurautta koko Suomelle. Menestys vaatii tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä valtion kanssa. Siksi tarvitsemme puhetta metropolipolitiikasta ja päätöksiä seudun menestyksen eteen.
Helsingin seudun ratkaisuilla on vaikutus koko Suomen kilpailukykyyn, siksi – Koko Suomen metropoli.
Metropolipolitiikka – menestystä koko Suomelle
Metropolipolitiikka – epäkohtia ja ratkaisuja lue lisää teemoista.