Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Tuleviinkin kriiseihin pitää kyetä varautumaan
Julkaistu:
Hallituksen kehysriihessä löytyivät tarpeelliset lisäpanostukset puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle, huoltovarmuuteen, kyberturvallisuuden varmistamiseen ja Ukrainasta Suomeen saapuneiden pakolaisten auttamiseen.
Yritysten innovaatiokyvykkyyden kannalta tehtiin hyviä päätöksiä: T&K-verokannustin otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kasvatetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna.
Kevääseen käydään harvinaisen epävarmojen talouden näkymien vallitessa. Venäjän hyökkäyssota jatkuu, koronapandemia on pitkittynyt ja terveydenhuollon lakko lisää hoitovelkaa. Energian, komponenttien ja raaka-aineiden hintojen nousu heijastuu laajasti tuotteiden ja palvelujen hintoihin, ja inflaation kiihtyminen uhkaa nostaa myös korkotasoa. Sodan kestoa tai energiantoimitusten tulevaisuutta emme edes vielä tiedä.
Julkisen talouden menot ovat kasvaneet kuluvalla hallituskaudella merkittävästi ja budjettikehyskäytäntö on liudentunut. Koronapandemian vaikutusten lieventäminen selittää velanotosta vain osan. Valtionvelkaa oli helmikuun 2022 lopussa 128,6 miljardia euroa, sen arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023 ja 165 miljardiin euroon vuonna 2026. Jo yhden prosenttiyksikön nousu valtion korkomenoissa nostaisi valtion korkomenoja ensi vaiheessa 500 miljoonalla eurolla.
Julkisen velan nopea kasvu viittaa odotettavissa oleviin veronkorotuksiin ja vähentää siten yritysten investointihalukkuutta. Nettovelan kasvu on pakko pysäyttää, ja se edellyttää kuuluisia niin sanottuja vaikeita päätöksiä, joita ei ole nykyisessä hallituksessa kyetty tekemään. Kipeitäkin valintoja on tehtävä, koska pysyviä menoja ei pidä enää kasvattaa.
Tällä hallituskaudella on jouduttu havaitsemaan, että kriisit ovat mahdollisia ja että niitä voi tulla jopa useampia peräjälkeen. Tuleviinkin kriiseihin pitää kyetä varautumaan.
Akuutit kriisit ovat vieneet huomion siitä, että entiset ongelmat ovat vielä ratkaisematta. Suomi käy kohti 2030-lukua väestön ikääntyessä ja osaajapulan yhtä pahentuessa. Hyvinvointivaltion rahoittajia on yhä vähemmän. Julkisen talouden kestävyys edellyttää pikaisia työllisyystoimia, ulkomaisten osaajien työmarkkinoille pääsyn helpottamista, työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista kannustavaksi. Uudistukset jäivät seuraavan hallituksen tehtäväksi.
Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
@Pia_Pakarinen
