Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälän blogikirjoitus koronaepidemiasta.

Työllisyystilanne heikkenee hälyttävästi

Työllisyystilanne on heikentynyt koronapandemian aikana nopeasti. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa. Se on 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luvut kertovat synkkää viestiä siitä, miten syvät jäljet korona on jättämässä maan talouteen.

Erityisen voimakkaasti työttömyys on kasvanut Uudellamaalla. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella työttömiä työnhakijoita oli 112 287 henkeä, 12,9 prosenttia työvoimasta. Luku on kasvanut vuodessa 40 262:lla ja on jo koko maan keskiarvoa suurempi.

Koronan vaikutukset kurittavat Uuttamaata huomattavasti muuta maata enemmän. Tämä johtuu maakunnan palveluvaltaisesta elinkeinorakenteesta, kansainvälisen yritystoiminnan suuresta merkityksestä alueelle sekä korkeasta kontaktien määrästä.

Avoimia työpaikkoja oli tammikuussa Uudellamaalla 20 910 kappaletta. Ilahduttavaa on, että avoimia työpaikkoja on edelleen tarjolla, asiantuntijoille jopa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Avointen työpaikkojen suuri määrä korkean työttömyyden aikana kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien pahenemisesta ja siitä, että Suomeen tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa erityisen asiantuntijatehtäviin.

Työttömyyden nopea kasvu antaa erityisen paljon ajateltavaa maan hallitukselle, joka valmistautuu tekemään päätöksiä työllisyyttä edistävistä toimista vielä tämän kevään aikana. Hallitusohjelman tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ja työpaikkojen määrän kasvattamisesta 60 000:lla näyttää siirtyvän yhä kauemmas tulevaisuuteen. Kaikki keinot yritysten työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi on nyt otettava käyttöön.

Yritysten työllistämismahdollisuudet on otettava nykyistä voimakkaammin huomioon myös koronaviruksen leviämisen torjunnassa. Käyttöön otetut rajoitukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat erityisesti palveluyrityksiin, joiden työllistävä merkitys on kiistaton. Yritysten toipuminen päätetyistä rajoituksista vie pitkän aikaa ja heikentää työllisyystilannetta tuntuvasti.

Työikäisten rokottamisella voidaan vaikuttaa nopeasti uusien työpaikkojen perustamiseen. Asiakaspalveluyritykset ovat toimineet pandemian aikana vastuullisesti ja tehneet voitavansa viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, mutta yritysten käytettävissä olevat keinot alkavat pian loppua. Rokotukset töissä oleville tulisikin saada käyntiin mahdollisimman tehokkaasti. Niiden kohdentaminen ensiksi vaikeimmille epidemia-alueille ja asiakaspalvelutehtävissä toimiviin henkilöihin aikaansaisi nopeimmat vaikutukset niin taudin torjumiseen kuin talouden kohentumiseenkin.

Rokotukset ja tuet

Erityisen tärkeää on järjestää rokotteiden nopea jakelu työterveyshuollon toimijoille, joilla on valmiina kontaktit työnantajiin sekä työntekijöihin sekä toimiva palvelukoneisto. Tämä on todistettu vuosittaisissa influenssarokotuksissa ja varmasti toimisi koronaviruksenkin tapauksessa.

Kaikki keinot yritysten tukemiseksi niin, että ne voivat perustaa uusia työpaikkoja ovat nyt tarpeen. Koronaviruksen vaikeimmin kohtelemat yritykset tarvitsevat myös julkista tukea. Jo päätettyjen ja valmistelussa olevien kustannustukien lisäksi tarvitaan kohdennettua tukea voimakkaimmin työllistäville aloille, kuten majoitus- ja ravintolayrityksille. Se koituu nopeasti työllisyyden hyväksi.

Lue myös

Lausunto: Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos

Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos Viikinrannan-Lahdenväylän alueen kaavoitustarpeen taustalla on Helsingin viimeisin kokonaisyleiskaava Yleiskaava 2016, jonka korkein hallinto-oikeus...

Ennakointikamarin katsauksessa marraskuisen harmaita työvoimanäkymiä

Marraskuinen harmaus on sanapari, joka kuvaa yleisiä työvoima- ja talousnäkymiä Suomessa ja Helsingin seudulla harmillisen...