Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisua

Kohtaanto-ongelmat, rakenteellinen työttömyys ja kannustinloukut ovat suomalaisen työmarkkinauutisoinnin vakiintunutta sanastoa.

Suomalaiset vanhenevat kiivaaseen tahtiin. Väestöllinen huoltosuhde eli ei-työikäisten määrän suhde sataa työikäistä kohti oli vuonna 2000 49,4 ja vuonna 2022 jo 62,9, ja sen ennustetaan nousevan vuonna 2030 65,3:een. Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhde kipuaa jo 67,3:een. Valtionvelan korkomenot kasvavat nopeasti, mutta veronmaksajien määrä vain vähenee.

On selvää, että työvoimapulan ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälisiä osaajia. Osaamisperusteisen maahanmuuton vauhdittamistoimenpiteiden lisäksi jokainen kynnelle kykenevä suomalainen tarvitaan töihin. Työllisyysastetta on nostettava sekä työuran alku- että loppupäässä ja työhön palaamista on nopeutettava, jos urapolku syystä tai toisesta keskeytyy. Vaikeiden poliittisten päätösten tekeminen näyttää kuitenkin lykkääntyvän koko ajan tuonnemmaksi.

Työttömyysturva on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Nykyisellään se heikentää kuitenkin työnteon kannustavuutta. Etlan alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on yli 136 000 henkilöä, joiden ei taloudellisesti kannata ottaa työtä vastaan, ja yli puoli miljoonaa työikäistä on tilanteessa, jossa lisäansioista jää käteen alle puolet. Heikoimmat taloudelliset kannusteet työllistyä ovat ansiopäivärahan saajilla.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on Suomessa yleisimmin 400 päivää. Työllisyysasteen kohentamiseksi työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen vaikkapa Ruotsissa sovellettavaan 300 päivään olisi erittäin perusteltua. Samalla olisi syytä korjata järjestelmään sisältyvä epäoikeudenmukaisuus ja ulottaa se koskemaan kaikkia työntekijöitä. Jokainen palkansaaja rahoittaa tällä hetkellä työttömyysturvajärjestelmää maksamalla työttömyysvakuutusmaksuja, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Työttömyys- ja sosiaaliturva pitää mitoittaa siten, että se kannustaa nopeaan työllistymiseen ja että työn – lyhytaikaisenkin – vastaanottaminen kannattaa aina. Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat jäävät näillä näkymin, kiireellisyydestään huolimatta, odottamaan seuraavalla hallituskaudella tehtäviä ratkaisuja.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari