Työmatkustamisen turvallisuuteen panostaminen luo kilpailuetua

Globaalissa taloudessa monilla turvallisuudeltaan haastavilla mailla ja alueilla on potentiaalia tarjota suomalaisille yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Toiminnan mahdollistamiseksi riskienhallintaan ja turvallisuustoimintaan on kuitenkin panostettava.

–  Kysymys on siitä, että panostetaan turvallisuuteen liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Se mahdollistaa toimintaa, joka ei muuten olisi järkevää, aloittaa kansainvälinen turvallisuusalan huippuammattilainen Jere Peltonen.

Yrityksen ja henkilöstön turvallisuuden rakentaminen tai parantaminen aloitetaan tunnistamalla toimintaan liittyvät uhkakuvat ja epävarmuudet, sekä määrittämällä niistä aiheutuvat riskit.
–  Yrityksen kannalta kyse on kaikista riskiarvion kautta esille nousevista ja huomiota vaativista asioista, jotka liittyvät esimerkiksi työ-, tieto- ja matkustusturvallisuuteen. Osa asioista on myös lakisääteisiä. Riskienhallinnassa kysymys on viime kädessä tavoitteellisen resurssien käytön optimoinnista turvallisuus huomioiden.

Lähtökohtana ennakoiminen

Yritysten tulee paneutua työmatkustamisen ja ulkomaantoimintojen vaatimuksiin huolellisesti, ja eräänä keskeisenä tekijänä on tilanteisiin varautuminen.

– Periaatetasolla turvallisuudessa on kyse ennakoinnista sen sijaan, että vain reagoidaan yllättäen eteen tuleviin tilanteisiin. Kaikkia riskejä ei ole kuitenkaan mahdollista välttää. Suurimmat ongelmat aiheutuvat yleensä tunnistamattomista riskeistä. Tunnistetut riskit sen sijaan voidaan hallita, muotoilee Jere Peltonen noin 25 vuoden mittaisen laaja-alaisen työkokemuksensa turvin.

Liikematkustajien kohdalla turvallinen matkareititys muistuttaa kotiovelta kotiovelle johtavaa putkea.

– Matkareitityksen pitäisi olla ennakkoon valmisteltu, kuten myös varasuunnitelman tai toimintamallin, jos ”putkea” ei jostain syystä voida jollain välillä hyödyntää. Kun asiaa tarkastellaan yrityksen toiminnan näkökulmasta, niin ennakoivat, matkan aikaiset ja matkan jälkeiset jäsennykset rakennetaan huomioiden liikkumisen, työskentelyn ja majoittumisen edellyttämät turvallisuusvaraumat ja -poikkeamat.

Peltosen mukaan matkan jälkeisen palautejärjestelmän toimivuus on olennaista. Mahdollisista turvallisuuteen liittyvistä tapahtumista tai puutteista tulisi kerätä tietoa järjestelmällisesti. On myös tärkeää ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä ennakoinnin että valmistelun tarpeisiin, mutta myös mahdollisen tilanteenhoidon kannalta.
Myös matkan aikaisella kiireettömyydellä on oma roolinsa.

– Väsynyt ja stressaantunut ihminen altistuu normaalia enemmän erilaisille huomiokykyyn ja käyttäytymiseen vaikuttaville tekijöille, jotka heikentävät turvallisuutta. Tämä on inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvä luonnollinen asia, joka on otettava realistisesti huomioon.

Psykologia huomioitava

Työyhteisön jäsenten sosiaalisesti opitut toimintamallit vaikuttavat merkittävällä tavalla yrityksen turvallisuuskulttuuriin. Käytännönläheisessä turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpidossa pääpaino onkin toimintamallien jatkuvassa kehittämisessä esimerkiksi asenteisiin, tietoisuuteen ja motivaatioon vaikuttavan koulutuksen ja harjoittelun avulla.

– Ihmiselle on luontaista käyttäytyä ja toimia tiettyjen psykologisten raamien mukaisesti, esimerkkinä ”energiataloudellisuus”: asiat pyritään arjen todellisuudessa tekemään mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla.

Turvallisuus taas on yleensä jollain tavalla rajoittavaa ja lisäpanostusta vaativaa. Ristiriita on ilmeinen, mutta sitä voidaan hallita, kuten muitakin turvallisuustavoitteiden kanssa ristiriitaisia psykologisen todellisuuden ilmiöitä. Tämä luo turvallisuuskulttuurin kivijalan, toteaa vuonna 2018 Finnish Security Awards -palkinnolla palkittu Jere Peltonen.