Työnantajat avoimia vieraskieliselle työvoimalle

Usealla kyselyyn vastanneella yrityksellä on kokemusta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvista työntekijöistä. Vieraskielisen henkilöstön osuus on alle viisi prosenttia noin 68 % vastanneista yrityksistä, ja noin 14 % vastanneista ilmoitti vieraskielisen henkilöstön osuudeksi 20–39 %. Yrityksissä yleisimmin käytetyt kielet ovat suomi, englanti, ruotsi, venäjä ja viro.

Toimivimpia keinoja vieraskielisen työntekijän kielitaidon kehittämisessä ja työyhteisöön integroitumisessa ovat muun muassa työnantajan tarjoama tai vapaa-ajalla suoritettava kielikoulutus, suomen kielen käyttö jokapäiväisessä työskentelyssä, erikielisten työntekijöiden verkottaminen sekä työpari- tai mentorointitoiminta.

– Tulevaisuudessa vieraskielisten työntekijöiden osuus yrityksissä ja Helsingin seudulla tulee kasvamaan. On hyvä, että vieraskielisten työntekijöiden integroitumista työyhteisöön tuetaan muun muassa kielikoulutuksen ja mentoroinnin avulla, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin markkinointiviestinnän asiantuntija Satu Salonen.

Kielitaidon vaatimus vaihtelee tehtävän mukaan

Matalimmalla suomen, ruotsin tai saamen kielitaidolla pääsi harjoittelijan, traineen tai työssäoppijan tehtäviin: lähes 30 % vastanneista ilmoitti, että näihin tehtäviin riittää A1 tasoinen kielitaito, jossa työntekijä hallitsee suppean viestinnän kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Ammattiosaajilta yleisimmin vaadittu kielitaitotaso oli B2, joka tarkoittaa selviytymistä säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa.

Vaadittu kotimaisen kielen taitotaso nousi tehtävän vaativuuden ja kokemustason mukaan. Vastanneista 39 % ilmoitti, että asiantuntijan ja erityisasiantuntijan tehtäviin rekrytoitavilta vieraskielisiltä vaaditaan C1 tason kielitaitoa, eli lähes natiivia kielitaitotasoa jossakin kotimaisista kielistä. Esimies ja johtotason tehtävissä C1 tasoa edellytti noin 40 % vastanneista.

– On tärkeää, että yritykset uskaltavat tarjota työharjoittelu- ja koulutussopimuspaikkoja vieraskielisille, ja eivät takerru liiaksi suomen tai muiden kotimaisten kielten osaamiseen. Niihin tehtäviin, joissa suomen kielen taito ei ole välttämätön työssä pärjäämisen edellytys, tulisi rohkeammin rekrytoida myös vieraskielisiä. Vieraskielinen työvoima on yksi ratkaisu alati kasvavaan työvoimapulaan tulevaisuudessa, Salonen korostaa.

Helsingin seudun kauppakamarin COME-projektin toteuttamaan kyselyyn vastasi 106 Helsingin seudun kauppakamarin jäsen- ja asiakasyrityksen edustajaa. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2018. COME-projekti on osa Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan liiton rahoittamaa Töissä Suomessa -hanketta.

Vieraskielisten työntekijöiden kieliosaaminen yrityksissä_Selvitys 7_2018