Valtion rahoitusosuutta Helsingin seudun liikenneinvestoinneissa lisättävä

Jotta yhteiskunnan varat tulisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi, pitäisi ensisijaisesti toteuttaa sellaisia hankkeita, joista saatava yhteiskuntataloudellinen hyöty on kaikkein suurin. Valtion investointeja tulisikin suunnata enemmän kaupunkiseuduille niiden suuremman vaikuttavuuden vuoksi.

Kaupungit investoivat liikenneinfran rakentamiseen huomattavasti enemmän kuin valtio, joka saa hyväkseen muun muassa tieliikenteen verotulot ja hyötyy muutenkin monin tavoin kaupunkiseutujen kasvusta. Liikenne 12 -suunnitelmassa kahdelle seuraavalle MAL-sopimuskierrokselle osoitettu rahoitus on todella mitätön ja sitä tulee nostaa merkittävästi suunnitelmaa tarkistettaessa tulevalla hallituskaudella.

Helsingin seudulle tehtävillä liikenneinvestoinneilla on merkittäviä vaikutuksia muun muassa asuntotuotantoon ja koko maan logistiikkaan. Investoinnit myös vahvistavat seudun kansainvälistä kilpailukykyä, mikä hyödyttää koko valtakuntaa.

Valtion väyläverkon investointiohjelman ulkopuolelle on valitettavasti jätetty taloudellisesti erittäin kannattavia hankkeita Helsingin seudulta (mm. E18 Kt 50 Kehä III Vanhakartano-Vantaankoski, H/K 3,0), mutta siihen on sisällytetty muualta Suomesta monia tiehankkeita, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia ja joilla ei ole juuri muitakaan tavoiteltuja vaikutuksia (mm. Vt 2 Humppilan kohta H/K 0,4 ja Vt 23 Karvion kanavan kohdalla, Heinävesi H/K 0,06).

Helsingin seudun MAL-sopimuksissa on ollut nähtävissä valtion pyrkimys pienentää osuuttaan seudun liikenneinvestoinneissa samanaikaisesti, kun seudun asuntotuotantotavoitteita on kasvatettu. Esimerkiksi Kehäradassa valtion rahoitusosuus oli noin 70 %, mutta Espoon kaupunkiradassa enää vain 50 %.

Helsingin seudun MAL 2023 -valmistelun yhteydessä teetetyn pohjoismaisten kaupunkiseutujen liikenneinvestointeja koskeneen konsulttiselvityksen mukaan valtio investoi vertailumaissa kaupunkiseutujen liikenneinfraan asukasta kohden jopa 3-5 kertaa enemmän kuin Helsingin seudulla. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuudeksi arvioitiin ajanjaksolla 2010-2030 yli 50 % – Helsingin seudulla vain 17 %.

Suomessakin tulee viimein tunnustaa metropolialueen suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle ja lisätä valtion rahoitusta Helsingin seudun liikennejärjestelmään merkittävästi.