Vastuullisuudesta versoo myös parempaa bisnestä

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, muistuttaa vanha kansanviisaus.

Se tuntuu olevan päivän sana myös yritysten vastuullisuusteoissa, joissa isot yritykset ovat nyt tienraivaajina ja pienemmät tulevat hieman empien niiden perässä. Tämä kävi ilmi Helsingin seudun kauppakamarin maanantaina (29.5.) järjestämässä seminaarissa, jossa paneelikeskustelujen lisäksi oli tarjolla tuoreen vastuullisuuskyselyn tuloksia.

Kauppakamarin ja viestintätoimisto Måndagin yhteistyössä tekemään kyselyyn vastasi noin 200 pääkaupunkiseudulla toimivaa yritystä. Vastausten perusteella yli 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset ovat panostaneet vastuullisuuteen jo varsin vahvasti ja panostukset alkavat tuottaa myös taloudellista tulosta.

Pienten ja keskisuurten yritysten kentällä ollaan sen sijaan vielä monessa kohtaa lähtökuopissa, vaikka asian tärkeys on sielläkin oivallettu, kertoi kauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Outi Toivanen-Visti.

– Yrityksillä tuntuu olevan hyvin tiedossa, että ilmastopäästöjen vähentämisen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä vastuullisuuden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Niihin liittyvä kehitystyö nähdään kuitenkin pk-yrityksissä haastavana ja monimutkaisena, eikä siihen löydy oikein osaamistakaan, Toivanen-Visti totesi.

Vastuullisuutta pidetään pitkässä juoksussa tärkeänä painopisteenä, mutta ei välttämättä vielä seuraavien 12 kuukauden aikana.

– Riskinä on, että vastuullisuuteen liittyviä kehityssuunnitelmia lykätään heikomman suhdannetilanteen varjolla vain eteenpäin, Toivanen-Visti arvioi.

Asiakkaat ja henkilöstö entistä kriittisempiä

Aamupäivän ensimmäisessä paneelissa Måndagin toimitusjohtaja Arto Sivonen kysyi suoraan, kiliseekö yrityksen kassa vastuullisuuspanostusten jälkeen aiempaa paremmin.

Muun muassa kahvista tunnetun Meiran vastuullisuusjohtaja Heidi Päiväniemen vastaus oli varsin selkeästi kyllä.

– Nyt halutaan tietää, mistä kahvi tulee ja onko se tuotettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Mitä enemmän saamme viestitettyä näitä vastuullisuusarvoja kuluttajille, sitä paremmin se näkyy myös myynnissä, Päiväniemi totesi.

Muun muassa Atomic-, Salomon-, Peak Perfomance- ja Wilson-brändeistä tunnetun Amer Sportsin kestävästä kehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Anne Larilahti oli samoilla linjoilla. Kuluttajat ovat vastuullisuusseikkojen suhteen entistä kriittisempiä ja yritysten on oltava omissa toimissaan edellä virallista regulaatiota.

– Tuotteidemme käyttäjillä on usein vahva suhde luontoon, joten heille on tärkeää paitsi tuotteen alkuperä ja valmistustapa myös se, miten kierrätys toimii. Työntekijämme ovat niin ikään ulkoilmaihmisiä ja heitä huolestuttavat sama asiat, Larilahti totesi.

Sijoittajat myös kiinnostuneita

Vastuullisuudesta on tullut keskeinen kriteeri myös uusia kasvuyrityksiä hakeville sijoittajille. Kvanted Venturesin perustajaosakkaan Eerik Paasikiven mielestä isojen ja pienten yritysten kannattaisi tehdä myös entistä enemmän yhteistyötä, sillä molemmilla on vastuullisuusasioissa opittavaa toisiltaan.

– Likipitäen kaikki sijoitusrahastot kehuvat olevansa jo mukana vihreässä siirtymässä. Todennäköisesti tarjolle tulee pian myös ”tummanvihreitä” rahastoja, joiden kriteerit ovat vielä tiukemmat, Paasikivi totesi.

Business Finlandin cleantech-sektorista vastaava sijoitusjohtaja Markku Kivistö totesi Suomen olevan kestävää kehitystä arvostavien ulkomaisten sijoittajien silmissä alati kiinnostavampi kohde.

– Investoinnit tuulivoimaan ja akkuteollisuuteen ovat tästä selkeitä esimerkkejä. Suomalaisyritysten pitäisikin nyt herätä brändäämään meidän vahvaa luontosuhdettamme, hän kannusti.

Suomi on jo etujoukoissa

Suomalaisten menestysmahdollisuuksiin tuntui luottavan myös kommenttipuheenvuoron esittänyt hallitusammattilainen Mirkku Kullberg, jonka työtaustaan kuuluvat muun muassa Nanso, Artek ja Kämp Group.

Hän muistutti Suomen ja suomalaisyritysten olevan vastuullisuusasioissa globaaleissa etujoukoissa.

– Meitä katsotaan nyt arvostavasti jopa Ruotsissa. Tässä olisikin pohjoismaisen yhteistyönpaikka, kun puhumme tuotteiden elinkaaren pidentämisen, niiden korjaamisen ja kulutuksen vähentämisen puolesta. Me olemme olleet köyhä kansa, joka osaa tehdä kestäviä ja korjattavia tuotteita, Kullberg totesi.

Aamupäivän aikana kuultiin myös ginillään kansainvälisen läpimurron tehneen Kyrö Distilleryn perustajaosakkaan ja myynnistä vastaavan Miko Heinilän vastuullisuusajatuksia. Niissä punaisena lankana on avoimuus ja rehellisyys.

– Kaikki hommat on pyritty alusta asti tekemään niin, että ne kestävät päivänvalon. Eikä meillä ollut ensimmäisenä ajatuksena tehdä tällä rahaa, vaan jotain merkityksellistä, hän vakuutti.

Sanoma Oy:n Consumer Insight-strategi Tiina Kosonen puolestaan korosti, että omista vastuullisuusteoista ja -tavoitteista on muistettava kertoa asiakkaille pitkin matkaa, ei vain valmiiden lopputulosten kera. Vastuullisuuspolku on pitkä ja tarvitsee tuekseen myös uskottavan tarinan.

– Ihmiset ovat tietoisempia ja samalla kriittisempiä vastuullisuusviestintää kohtaan. Turha viherpesu sen sijaan nakertaa luottamusta entisestään, Kosonen muistutti.

Vastuullisuusarvot ohjaavat nuorten valintoja

MTV3:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Aherto oli Kososen kanssa samoilla linjoilla.

– Mitä nuorempi kohderyhmä, sitä tärkeämpää on myös vastuullisuus. Lisäksi sanojen ja tekojen on oltava aidosti yhteneväisiä, jotta henkilöstökin voi sitoutua tavoitteisiin, hän painotti.

Aamupäivän viimeisessä paneelikeskustelussa olivat mukana UN Global Compact Network Finlandin ohjelmajohtaja Sophia Lawson, Måndagin kehitysjohtaja Anna Abrahamsson ja UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren.

Kolmikko painotti yritysten, julkisen sektorin sekä yhdistys- ja järjestöväen entistä tiiviimpää yhteistyötä, sillä ilmasto- ja vastuullisuushaasteiden mittaluokka on valtava. Lundgrenin mukaan vastuullisuusviestiä on vietävä entistä konkreettisemmin myös yritysten sisälle ja lattiatasolle.

– Nuoret valitsevat työpaikkansa entistä enemmän arvojen perusteella. Se on meillekin kova kirittäjä, hän tunnusti.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen muistutti omissa päätössanoissaan, että muutos on tunnetusti myös mahdollisuus. Meillä suomalaisilla on kuitenkin usein tapana katsoa asioita ensin negatiivisten lasien läpi.

– Olemme vastuullisuusasioissa monia kilpailijoitamme edellä ja kuten tänään on kuultu, se tarjoaa paljon kasvunäkymiä. Siksi Suomen aiemmin asettamista ilmastotavoitteista ja niihin liittyvistä päivämääristä on pidettävä jatkossakin kiinni, Pakarinen totesi.