Vastuullisuusruuvi kiristyy ja ohjaa myös yritysrahoitusta

Kaikki olennainen EU-rahoituksesta ja sen painopisteistä kahdessa tunnissa.

Siinä haaste, johon tartuttiin Helsingin seudun kauppakamarin, Business Finlandin ja Enterprise Europe Networkin (3.11.2022) järjestämässä Kestävä kasvu-webinaarisarjassa.

EU:n tavoitteena on käynnistää vuoteen 2027 mennessä liki 370 miljardin euron investoinnit, ja näitä tukieuroja on tarjolla myös suomalaisyrityksille. Niiden eteen joutuu kuitenkin tekemään kosolti pohjatyötä, etsimään sopivia kumppaneita ja verkostoja sekä miettimään, kuinka kehityshanke voisi hyödyttää kotiseudun ja Suomen lisäksi koko Eurooppaa.

Lisäksi EU-rahoituksen painopisteet liittyvät jatkossa entistä selkeämmin vihreään siirtymään, digitalisaatioon sekä EU:n ilmastotavoitteisiin, joista keskeisin on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, muistutti Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala.

– Rahoituspäätöksissä se tarkoittaa, että pääomia ja euroja ohjataan ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin, hän totesi.

Tässä kohtaa tärkeänä ohjurina on taksonomia, joka auttaa paitsi rahoittajia myös yrityksiä arvioimaan, kuinka niiden oma toiminta edistää EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita, kiertotaloutta ja biodiversiteettiä. Samat kriteerit on huomioitava myös yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kohdalla.

– EU:n vastuullisuusruuvi kiristyy ja ohjaa entistä enemmän yritysrahoitusta, Vanhala totesi.

Rahaa tarjolla monessa ohjelmassa

Vaikka EU-rahaa on tarjolla yhteensä yli 30 eri ohjelmasta, näyttäytyy kokonaisuus etenkin pk-yritysten vinkkelistä melkoiselta byrokratiaviidakolta. Myös EU-rahoituksen hakeminen koetaan vaikeaksi ja työlääksi.

Tämän tunnusti myös Business Finlandin asiantuntija Veera Koskinen.

– Ohjelmat ovat ulkopuolisille ja etenkin ensikertalaisille monimutkaisia kokonaisuuksia – ja sitä ne ovat välillä meillekin, hän totesi.

Esimerkiksi vihreää siirtymää edistäviin teknologioihin, innovaatioihin ja palveluihin voi hakea rahoitusta monesta muustakin ohjelmasta kuin sille ensisijaisesti suunnatusta LIFE:stä. Kaiken lisäksi rahoitusta on tarjolla nyt aiempaa enemmän.

– Vihreä siirtymä etenee nyt pitkälti keppi ja porkkana -periaatteella eli ajoissa liikkeelle lähteville on tarjolla euroja eli porkkanoita. Jossain vaiheessa on sitten pakon eli kepin aika, Koskinen vinkkasi.

Vaikka hakuprosessi ja konsortioiden rakentaminen on työlästä ja vie aikaa, molempiin kannattaa panostaa. Hyviin yhteishankkeisiin saa rahoitusta 60 prosentista ylöspäin ja summat ovat useimmiten miljoonia euroja.

Koskisen mukaan etuna on myös se, että konsortioissa pääsee eurooppalaisen tiedon ja osaamisen pariin.

– Kumppanuuksien kautta avautuu uusia asiakkuuksia ja yhteistyöverkostoja. Ja kun kerran on päässyt sisään, niin seuraavalla kerralla osallistuminen on jo helpompaa. Usein tulee myös uusia kutsuja tulla mukaan, hän muistutti.

Tamperelaisyritys tunnetaan nyt myös kansainvälisesti

Samoilla linjoilla oli myös Meehanite Technologyn projektipäällikkö Sara Tapola.

Yhtiö tarjoaa ympäristö- ja energiasäästöön liittyviä asiantuntijapalveluja ja se on ollut mukana muun muassa LIFE-hankkeissa, jotka ovat liittyneet teollisuuden energiansäästöhankkeisiin, VOC-päästöjen, pölyn sekä hajujen vähentämiseen. Yhtenä tärkeänä toimialana on valimoteollisuus.

– Konsortion rakentaminen ja rahoituksen hakeminen on iso urakka, mutta hyödyt ovat byrokratiaa isommat. Me olemme saaneet matkan varrella paljon uutta osaamista, uusia asiakkaita ja myyntituotteita. Nyt meillä on esimerkiksi kontaktit noin 200 valimoon eri maissa, yrityksen EU-rahoituksia jo pitkään koordinoinut Tapola kertoi.

Hänen perusohjeensa asiaa miettiville pk-yrityksille olikin selkeä. Tarjottavan ratkaisun on oltava sovellettavissa koko Euroopan tasolla ja ympärille kannattaa koota osaava konsortio, jossa on kumppaneita myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Esimerkiksi Meehanite Technologyn viimeisimmässä konsortiossa on mukana 16 kumppania.

– Itse kannattaa keskittyä vain omaan osaamiseen, mikä koskee myös itse hakemuksen tekoa. Siinä kannattaa käyttää kokeneen ammattilaisen apua, sillä kirjoitustyö vie aikaa ja myös tyylin pitää olla hallussa. Meilläkin sivuja kertyi noin 300, Tapola kertoi.

Rahaa LIFE:stä ja omalta alueelta

Webinaarissa saatiin myös tietoa vuoteen 2027 jatkuvan LIFE-ohjelman rahoituksesta, jonka perusteita esitteli ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen. Sen peruskriteereinä ovat konkreettiset ja selkeästi mitattavat luonto- ja ilmastohyödyt.

Alueellisten EAKR- ja RRF-rahoitusten tilannetta puolestaan avasi ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Jere Auvinen. Niissä kohteena ovat mikro- ja pk-yritysten kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen, digitaaliseen liiketoimintaan sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvät hankkeet.

Kestävä kasvu-webinaarisarjan seuraava osa on 22.11.2022. Ilmoittaudu mukaan Kestävä kasvu -webinaarisarjan toiseen osaan

EU-rahoitusmahdollisuuksia yrityksille vihreään siirtymään (osa 1) -webinaari 3.11.2022 (tallenne)