Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Uudellamaalla talouden kehitys on jatkunut koko maata parempana palveluvaltaisen tuotantorakenteen ansiosta. Maailmanmarkkinoiden heilahtelut eivät täällä näy yhtä nopeasti kuin teollisuusvaltaisissa maakunnissa. Myös positiivinen väestökehitys pitää täällä yllä ostovoiman kasvua ja rakentamisen korkeaa volyymia.
Maailmantalouden heikentyminen näkyy kuitenkin talouden kokonaiskuvassa. Suomen tärkeimpien kauppakumppanien, kuten Saksan talouden hiljeneminen näkyy viennissä. Kauppasotien vaikutukset ovat onneksi jääneet toimialakohtaisiksi.
Monista takavuosien suhdannekäänteistä poiketen olemme nyt lähestymässä heikentyvää tilannetta ennakoitavasti, ilman äkkinäisiä kriisejä tai toimialakohtaisia markkinoiden pysähtymisiä. Tämä antaisi meille hyvät mahdollisuudet miettiä talouspolitiikan linjauksia ja talouden korjaavia toimenpiteitä suunnitelmallisesti ja sopimalla. Tällä tavoin heikentyvän suhdanteen seuraukset jäisivät pienemmiksi niin kansalaisille, yrityksille kuin julkiselle taloudellekin.
Käynnissä oleva työmarkkinakierros on nyt poikkeuksellisen tärkeä. Maltilliset, useampivuotiset ratkaisut toisivat talouteen ennakoitavuutta ja varmuutta, joka tukisi yritysten investointimahdollisuuksia ja kykyä luoda uusia työpaikkoja.
Lähiviikot ratkaisevat, päästäänkö vientiteollisuuden aloilla ratkaisuihin, jotka viitoittavat koko työmarkkinakentän toimintaa.
Myös julkisen talouden hoitamisessa pitäisi reagoida heikentyvään suhdanteeseen. Pääministeri Antti Rinteen hallitus tavoittelee normaalin talouskehityksen oloissa julkisten menojen ja tulojen tasapainoa vuoteen 2023 mennessä, mikä näyttää nyt hyvin vaikealta tavoitteelta. Valtion menojen tasoa on vaalikauden alussa kasvatettu, mikä aiheuttaa lisää ongelmia suhdanteen hidastaessa verotulojen kasvua. Mitä pidemmälle julkisen talouden säästötoimia lykätään, sitä vaikeampaa niiden toteuttamisesta tulee.
Näillä näkymin julkisen talouden ongelmat purkautuvat kunnallistalouden kautta. Kuntien alijäämät ovat kasvamassa, mikä lisää painetta veroprosenttien korotuksiin. Tämä olisi onnetonta ostovoiman ja kotimarkkinoiden kehityksen kannalta. Suurista kaupungeista enää vain Helsingin talous on selvästi ylijäämäinen.
Veropolitiikasta ei nyt näyttäisi tulevan vetoapua suhdanteiden hoitamiseen eikä maltillisten työmarkkinaratkaisujen saavuttamiseen. Ensi vuonna palkansaajien veroluontoisten maksujen muutokset päinvastoin kiristävät useimpien kokopäiväistä työtä tekevien verotusta. Maan hallitus on ollut huomattavan haluton edes keskustelemaan uusista veroratkaisuista.
Kovin pitkään talouden osapuolet eivät voi jatkaa nykyistä kuurupiiloa. Vastuunkantajille on nyt suuri tilaus.