Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä.

Vähän villoja budjettiriihestä

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelusta saatiin aikaan poliittista draamaa palvelevia pitkittyneitä päätöksentekotilanteita. Talouden kehitystä, yritysten menestystä ja työvoiman tarjontaa vahvistavia päätöksiä saatiin hallituksen budjettiriihestä sen sijaan varsin vähän. Tämä on huolestuttavaa, koska juuri työvoiman saannin ongelmat uhkaavat hidastaa muutoin hyvässä vauhdissa olevaa talouskasvua.

Kauppakamareiden elokuussa tekemässä kyselyssä kolme neljäsosaa yrityksistä vastasi, että osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa niiden liiketoiminnan kehitystä ja kasvua. Tilanne on vaikeutunut erittäin nopeasti tämän vuoden aikana. Hallituksen budjettiriiheen kohdistui odotuksia päätöksistä, jotka voisivat nopeasti vaikuttaa työvoiman tarjontaan.

Uusia päätöksiä tarvittaisiin ulkomailta tulevan työvoiman lupaprosessien tehostamiseksi.

Ulkomaalaislain uudistamisen valmistelu on käynnissä, mutta sen muutokset eivät ehdi vaikuttaa yrityksissä nyt käsillä olevaan työvoimapulaan. Siksi hallinnon prosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava kautta linjan, jotta maahan töihin tulevat osaajat saadaan nopeasti työmarkkinoille.

Helsingin seudulla olisi suuri tarve vahvistaa myös vieraskielisen ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja lisätä kielikoulutuksen joustavuutta.

Ulkomailta tulevan työvoiman asettautumispalveluita tulee myös kehittää. Vuonna 2017 perustetun International House Helsinki -palvelun idea on koota kaikki keskeiset maahan töihin tulevien ja heidän työnantajiensa palvelut saman katon alle. Palvelua tulee laajentaa niin, että henkilöasiakkaiden osaaminen voidaan tunnistaa ja saada työmarkkinoiden käyttöön entistä nopeammin. Kauppakamari tuottaa IHH:n työnantajaneuvonnan palvelut, jotka ovat osoittautuneet varsin tarpeellisiksi.

Nopeita toimia tarvitaan myös koulutustarjonnan suuntaamiseen yritysten tarpeita vastaavaksi. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydestä on pidettävä huolta ja oppisopimuskoulutuksesta on tehtävä yrityksille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Myös korkeakouluissa on vahvistettava muunto- ja täydennyskoulutusta sekä otettava käyttöön lyhyttutkinnot. Myös lyhyillä työvoimakoulutuksilla ja yritysten tarpeisiin perustuvilla RekryKoulutuksilla on nyt tilausta. Myös alueellisten täsmäkoulutusten tarjontaa on lisättävä. Niihin panostettavat lisäresurssit tulisivat julkiselle sektorille nopeasti takaisin kasvaneina verotuloina ja alentuneina työttömyysmenoina.

Nopeasti muuttunut työvoimatilanne osoittaa tarpeen vahvistaa yritysten, työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien yhteistä ennakointia ja reagointikykyä. Helsingin seudulla ennakointityötä tehdään kauppakamarin koordinoimassa Ennakointikamarissa. Sen tuottama tieto työvoimatarpeiden muutoksista tulisi saada nopeasti ohjaamaan käytännön toimintaa.

Työvoiman tarjontaa ja sen nykyistä nopeampaa saamista yritysten käyttöön on vahvistettava. Tähtäin on otettava käynnissä olevan suhdanteen tuoman kasvun vahvistamiseen. Ketteryyttä ja joustavuutta tarvitaan nyt niin yrityksiltä, työvoimaviranomaisilta kuin oppilaitoksiltakin.


Lue myös:
Edellinen artikkeli Yrityskohtaista kv-mentorointia 20 yritykselle maksuttomasti Seuraava artikkeli Työntekijän pitkä sairauspoissaolo – mitä kaikkea työnantajan pitää ottaa huomioon?