Artikkelikuva

Vihreys on entistä vahvempi myyntivaltti

Moni yritys saattaa tuntea suoranaista voimattomuutta ilmastonmuutokseen liittyvän markkinamuutoksen edessä. Ensimmäinen askel on katsoa peiliin ja lähteä kutistamaan oman toiminnan hiilijalanjälkeä, opastettiin Kauppakamarin perjantaisessa webinaarissa.

Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius ovat yhdistelmä, jota yhdenkään yrityksen ei enää kannata ohittaa olankohautuksella. Ilmastomuutokseen on herätty globaalisti ja se on alkanut ohjata paitsi lainsäädäntöä myös markkinoiden toimintalogiikkaa.

Vahvoilla tässä muutoksessa ovat ne yritykset, jotka ovat ajoissa liikkeellä ja satsaavat ympäristövastuuseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen ja tätä kautta myös mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.

Siinä viesti, joka kävi kristallinkirkkaaksi Helsingin seudun kauppakamarin perjantaisessa Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta-webinaarissa. Sen asiantuntijana puhunut Sitran projektijohtaja Janne Peljo totesi heti avajaiksi, että ihmiskunta on menestynyt taloudellinen hyvinvoinnin rakentamisessa loistavasti, mutta maapallon kantokyvylle sen hinta on ollut liian korkea.

Lämpötilaennätyksiä rikotaan vuosi toisensa jälkeen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet alkavat jo karata käsistä.

– Pääsy 1,5 asteen tasolle ja hiilineutraaliuteen edellyttäisi 7–8 prosentin vuosittaisia päästövähennyksiä eli vastaavia kestäviä pudotuksia, joita koettiin hetkellisesti koronakevään aikana, Peljo totesi.

Ilmastonmuutos on myös mahdollisuus

Viime vuosina ilmastonmuutokseen on herätty myös yrityksissä.  Vielä 10 vuotta sitten ilmastoon ja luontoon liittyviä seikkojen ei nähty yritysjohdossa liiketoimintariskeinä, nyt ne ovat riskilistan kärkipäätä.

– Sääkartat ovat tulleet yritysten riskikartoille ja muutoksen tarve on tiedostettu myös kansainvälisesti. Valtaosa keskeisistä teollisuusmaista on asettanut oman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050 ja Kiinakin vuoteen 2060, Peljo listaili.

Samaan joukkoon liittynee Bidenin presidenttikaudella myös Yhdysvallat.

Asennemuutoksen myötä ilmastomuutos ja vastuullisuus on alettu nähdä myös mahdollisuutena. Sijoittajat arvioivat kohteita entistä enemmän kyseisten kriteerien pohjalta ja yrityksiä paimentaa kestävän kehityksen polulle myös alati kiristyvä lainsäädäntö.

– Esimerkiksi EU:n uusi Green Deal on esimerkki Euroopan uudesta teollisuuspolitiikasta ja EIP:kin ohjaa investointeja ympäristöystävällisiin kohteisiin. Myös Suomen oma vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite tulee vaikuttamaan talouden kaikkiin sektoreihin, Peljo muistutti.

Tässä piilevät myös ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet. Lähivuosina metsästetään puhtaampia ratkaisuja ja teknologiaa, joilla voidaan parantaa resurssitehokkuutta.  Niihin suomalaisella insinööriosaamisella on Peljon mukaan paljon annettavaa.

Isot edellä, pienet perässä

Yrityksiä ajavat eteenpäin paitsi pelko markkinoiden menetyksestä myös mielikuva- ja maineriskit, kun kansalaisaktivismi yleistyy.

– Samalla kasvaa myös riski joutua sen kohteeksi, jos oma toiminta ei ole kuluttajien ja asiakkaiden mielestä linjassa ilmastotavoitteiden kanssa, Peljo totesi.

Ilmastonmuutos onkin hänen mukaansa otettava mukaan yrityksen kaikkiin riskianalyyseihin. Se on huomioitava aina, kun luodaan strategiaa, linjataan liiketoimintaa tai suunnitellaan uutta investointia.

Isoille pörssi- ja teollisuusyhtiöille vastuullisuusasiat ovat jo arkipäivää, mutta kuinka toimia pienessä pk-yrityksessä?

Alan asiantuntijan mukaan sama logiikka pätee niihinkin.

– Ensin on selvitettävä oma hiilijalanjälki ja mietittävä, millä tavoin voi vähentää energiankulutusta, ympäristörasitusta ja sitä kautta kustannuksia. On myös tärkeää hahmottaa, kuinka vihreä trendi vaikuttaa kilpailuasetelmiin ja asiakkaisiin. Lisäksi kannattaa valita mahdollisimman ympäristöystävälliset tavarantoimittajat, Peljo tiivisti.

Katso Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta-webinaari-tallenne

Katso video

Lue myös

Pääkaupunkieutu elää uusista osaajista

Suomen taloustaivaalle on koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä uinut synkkiä suhdannepilviä, jotka varjostavat myös pääkaupunkiseudun tulevaisuudennäkymiä. Aalto-yliopiston...

Vastuullisuudesta versoo myös parempaa bisnestä

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, muistuttaa vanha kansanviisaus. Se tuntuu olevan päivän sana myös yritysten vastuullisuusteoissa,...

Hyödynnä vapaakauppasopimuksia – valloita markkinoita

EU-Mercosur -sopimus avaa markkinoita alueella, jossa asuu yli 260 miljoonaa ihmistä ja joka kattaa noin 80 Latinalaisen...