Visio 2050 julki: Helsingin seudusta Itämeren ykkösalue

Kattava kasvuvisio viidessä kuukaudessa ja kaupan päälle vielä lista konkreettisia toimia, joiden myötä tavoitteista voisi tulla myös totta.

Helsingin seudun kauppakamari julkisti tiistaina 7.6.2022 viime vuoden lopulla alkaneen visiotyönsä tulokset. Niiden maalina on vuoteen 2050 mennessä selvästi nykyistä elinvoimaisempi, dynaamisempi ja myös kansainvälisesti vetovoimaisempi Helsingin seutu.

Ohjelmakirjasessa ei tyydytä pelkkään toivelistaan, vaan päättäjille tarjotaan pureskeltaviksi myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Työvoimapulaa tulisi ratkoa muun muassa työuria pidentämällä, työllistymisen paremmilla kannustimilla, kohentamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa panoksia sekä viemällä koulutusjärjestelmää tutkintojen sijasta entistä selkeämmin osaamisperusteisuuden suuntaan.

Vieraskielisten työllisyysaste on vuonna 2050 muun väestön kanssa samalla tasolla ja 60 prosentilla alueen asukkaista on korkeakoulututkinto tai vastaavat tiedot ja taidot.

Maankäytön, liikenteen ja logistiikan osalta tavoitteena on luoda Helsingin seudusta Itämeren alueen toimivin metropoli, jossa on tehty myös kuntaliitoksia. Toteutuneita infrahankkeita ovat muun muassa satamatunneli Länsisatamaan, Vantaan ratikka, Kehä IV, Tunnin juna, Suomi-rata, Itärata ja Tallinnan tunneli.

Seudun työssäkäyntialue ulottuu Tampereelta Tallinnaan ja Turusta Taavettiin. Rakentamistahti nostetaan 25 000 asuntoon vuodessa ja samalla nopeutetaan rakentamisen suunnittelu- ja luvitusprosesseja. Asukkaita on vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa.

Tavoitteena 20 000 uutta osaajaa vuosittain

Helsingin kansainvälistä vetovoimaa halutaan kohentaa etenkin nuoremman polven ja opiskelijoiden keskuudessa. Englannin kieli tulisi vahvistaa seudun kolmanneksi viralliseksi kieleksi jo vuonna 2025.

Pidemmän ajan tavoitteena on houkutella Helsingin seudulle 20 000 uutta osaajaa joka vuosi ja nostaa ulkomaisten opiskelijoiden määrä seudun korkeakouluissa 50 000:een vuodessa. Vieraskielisten työntekijöiden osuus alueen yrityksissä lähestyy vuonna 2050 jo kolmannesta.

Lue Peter Vesterbackan henkilökuva Kauppakamarilehdestä.

Helsingin seudun globaalia vetovoimaa lisäisivät miljardi-investoinnit, joita alueelle pitäisi saada vuosittain. Niiden houkuttelemiseksi on julkisen ja yksityissektorin tehtävä nykyistä selvästi tiiviimpää yhteistyötä ja korotettava alueen TKI-menojen osuus viiteen prosenttiin bkt:stä. Helsingin seutu pitääkin nostaa patenttihakemusten ja riskirahoituksen määrässä kärkipaikalle asukasta kohden laskettuna. Samalla se olisi Euroopan kiinnostavin ja kovin start up-kiihdyttämö sekä globaalisti vetovoimainen osaamiskeskittymä.

Tiiviimmällä yhteistyöllä eteenpäin

Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola tunnusti visiotyön julkistamistilaisuudessa Katajanokan kasinolla, että maailma ehti muuttua visiotyön aikana varsin toisen näköiseksi.

Haasteita oli riittämiin jo ennen Ukrainan sotaa ja nyt niitä on voitettavana entistä enemmän.

– Valtio velkaantuu, yritykset ja julkinen sektori kärsivät pahenevasta työvoimapulasta, korot nousevat ja inflaatio kiihtyy. Tämä kasvuvisio on silti positiivinen, mutta sen toteutuminen vaatii kaikilta toimijoilta yhteistä ponnistusta ja muutosvalmiutta. Vähän samaa kuin Suomen Nato-jäsenyys, Sipola totesi.

– Kun Helsingin seutu voi hyvin, se on hyväksi koko Suomelle, hän lisäsi.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarisen mukaan Helsingin seutu on Suomen oloissa ylivertainen talousalue, mutta pelkästään Pohjoismaiden sisällä sillä on paljon kirittävää. Petrattavaa on etenkin innovaatiokyvyssä ja tuottavuudessa.

Sipolan tavoin hän toivoi, että pääkaupunkiseudun merkitys koko Suomen kasvulle huomattaisiin paremmin myös valtakunnan tasolla. Seuraavalla hallituksella onkin oltava sitä tukeva metropoliohjelma.

– Tämä visio on meiltä keskustelunavaus, jonka myötä haastamme kaikki mukaan ja laittamaan sen vielä paremmaksi. Samalla haluamme olla tulevaisuuden rakentamisessa keskeinen kumppani ja aktiivinen toimija, Pakarinen painotti.

Helsingillä on menestysmahdollisuuksia

Tulevaisuusvision julkistuksen yhteydessä kuultiin myös muutamia kommenttipuheenvuoroja. Slush-tapahtuman ex-toimitusjohtaja Miika Huttunen kiitteli sen linjauksia, mutta olisi ollut tavoitteiden suhteen vielä rohkeampi.

– Miksi olla Itämeren alueen ykkönen vasta vuonna 2050? Minusta Helsingin pitäisi olla silloin jo maailman kärkimetropoli, hän totesi.

Kulttuuri- ja teknologia-alan vaikuttaja Jarmo Eskelinen uskoi hänkin Helsingin seudun mahdollisuuksiin. Alueella on monia uniikkeja vahvuuksia, jotka herättävät ulkomailla kiinnostusta ja arvostusta, mutta joille olemme itse hieman sokeita.

– Suomi on luottamusyhteiskunta, meillä on osaamista, tervejärkinen poliittinen järjestelmä ja resilienssiä kestää muutoksia. Nyt on vain haettava kumppanuuksia muista metropoleista ja rakennettava osaavien kaupunkien verkostoa, hän opasti.

Myös innovaattori ja sarjayrittäjä, biovalkuaista kehittävää Onego Bio Ltd:ta luotsaava Maija Itkonen vakuutti, että Suomi on onnellisuustutkimusten ja Nato-hakemuksen myötä kansainvälisesti nyt hyvässä nosteessa.

– Suomella on mieletön maine ja sitä pitää myös vaalia. Ilmastoystävällisiin ratkaisuihin keskittyvän teknologiahubin paikka on nyt auki ja Helsingin seudulla olisi siihen paljon annettavaa, hän totesi.

Kauppakamarin visiota haastoivat ja kommentoivat myös Founder of MIMIR Fellows Ghita Wallin ja Redstone Aero Oy:n toimitusjohtaja Jouni Eho.

Tutustu tulevaisuusvisioon: Helsingin seudun visio 2050