Artikkelikuva

Yritykset ja liikennehankkeet

Yhteiskuntamme edellyttää toimivaa liikennettä, joka on erottamaton osa myös pääkaupunkiseutumme arkipäivän elämän onnistumista.

Pääkaupunkiseudun väestön myötä kasvavan liikenteen järjestämisen lisäksi meidän tulee seuraavan vuosikymmenen aikana puolittaa liikenteen päästöt – siinä meillä onkin haastetta. Niin julkisten toimijoiden kuin yksityisten yritystenkin on vastattava näihin haasteisiin, koska näin suuria tavoitteita ei saavuteta kuin yhdessä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä ja useita vuosia kestäviä liikennehankkeita, joiden tuloksena syntyvät yhteydet ovat yrityksille ja heidän asiakkailleen välttämättömiä. Näiden hankkeiden yksi keskeinen elementti tuntuu kuitenkin usein unohtuvan, nimittäin niiden toteutusaikainen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin. Vaikuttaa siltä, että nykyisten hankkeiden suunnittelussa tälle asialle ei ole vastuullista tahoa.

Liikennehankkeiden määrää ja kapasiteettia suunniteltaessa pidetään lähtötietoina erilaisia ennusteita siitä, miten yhteiskuntamme ja ihmiset toimivat kymmenen tai jopa usean kymmenen vuoden päästä. Tästä lähtökohdasta laaditut suunnitelmat saavat usein kovalta tuntuvaa kritiikkiä osakseen myös elinkeinoelämältä, mutta kannanottojen taustalla on itse asiassa syvä huolestuminen yritysten toimintaedellytysten säilymisestä niin liikennehankkeiden toteutuksen aikana kuin ennustetussa tulevaisuuden tilanteessakin.

Asiakkaille pitää olla tarjolla heille sovelias tapa käyttää yritysten tarjoamia palveluita ja lisäksi kaiken tavaralogistiikan tulee toimia. On hyvä muistaa, että palveluita tuottavat yritykset eivät valitse asiakkaidensa liikkumistapaa, vaan sen tekevät asiakkaat itse.

On väärin tulkita, että yrityksissä ei oltaisi kehittymässä kaiken muun muutoksen rinnalla, vaan menestyäkseen niiden tulee päinvastoin kyetä ennakoimaan ja olemaan mukana kaikessa asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavassa muutoksessa – jotkut pyrkivät olemaan jopa hieman sen edellä. Vain tällaiset toimijat kykenevät tuottamaan verotuloja yhteiskunnalle.

Kaupunkikeskustojen vetovoima perustuu keskeisesti niiden palveluille, jossa kahviloiden, ravintoloiden ja jopa hotellin konseptien uusiutumisen vauhti on lähinnä hengästyttävä, puhumattakaan vähittäiskaupan eri osa-alueiden merkittävästä murroksesta.

Tämän muutosvauhdin keskeltä yritykset katsovat myös liikennehankkeita ilman, että niillä olisi sitä ylellisyyttä, että ne voisivat olla huolehtimatta toimintansa onnistumisesta myös pitkäaikaisten hankkeiden aikana.

Hankkeiden ja niiden toteutuksenaikaiset vaikutukset ovat varsin laajoja ja kytköksissä toisiinsa monimutkaisena verkkona, jota on vaikea ennustaa ja jota erityisesti hankkeiden ulkopuolisten on vaikea ymmärtää. Tästä syystä keskustelu helposti ajautuu vastakkainasetteluksi rajusti yksinkertaistettujen näkemysten välille, mutta sen tuloksena ei savuteta ratkaisuja.

Meidän tuleekin yhdessä keskittyä välttämään turhaa vastakkainasettelua ja toisaalta varmistamaan, että suunnittelijoilla ja siten päätöksentekijöillä on käytettävissään mahdollisimman paljon oikeaa, puolueetonta ja ajantasaista tietoa, erityisesti ihmisten käyttäytymisestä asiakkaina.

Tämä on keskeisen tärkeää, jotta voimme ymmärtää laadittavien suunnitelmien vaikutuksia tulevaisuuteemme.

Yhtenä hyvänä askeleena on Helsingissä juuri teetetty asiointiselvitys, joka tuo esille jo joitain pääsuuntia, mutta sen pohjalta on jatkettava edelleen, emmekä saa juuttua etsimään tuloksista vain omia ennakkokäsityksiämme tukevia osatuloksia.


Lue lisää:

Helsingin keskustasta asiointiselvitys:
Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja

 

Helsingin keskustasta asiointiselvitys: Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja

Lue myös

Vientijohtajakysely: Suomalaisyritykset poistuneet lähes kokonaan Venäjältä – yritykset yhä tietoisempia pakotteiden kiertämisyrityksistä

Suomalaisyritykset ovat reilussa puolessatoista vuodessa vetäytyneet Venäjältä lähes kokonaan. Kauppakamarien tuoreen...

Osaamisesta ja verkostoista kilpailuetua – 6Aika ja Vantaan pk-yritykset

6Aika-hankkeiden kehitys- ja innovaatioympäristöissä sadat vantaalaiset yritykset ovat oppineet ja luoneet uutta kokeiluissa, yritysverkostoissa sekä...

Afrikka – mahdollisuudet ja haasteet 2020 ja sen jälkeen

Afrikka, joka on maapallon toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain manner, on seuraava kasvumarkkina. Suomen maine on hyvä kaikkialla Afrikassa.