Yritykset tarvitsevat aidosti kansainvälistä työkulttuuria

Osaavan työvoiman pula on vain muutamassa vuodessa kärjistynyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Emme pysty ratkaisemaan sitä yksinomaan kotimaisen työvoiman tarjonnan avulla.

Tämän tosiseikan sisäistämiseen on tuhlattu jo aivan liian pitkä aika. Nyt tarvitaan toimenpiteitä.

On aika saada työlupaprosessit sujumaan ja luopua tarveharkinnasta. Esteiden poistaminen on kuitenkin vasta lähtökohta ja perusvaatimus. Koko läntinen maailma ratkaisee työvoimapulaa ja havittelee samoja kansainvälisiä osaajia.

Miksi joku haluaisi tulla maailmalta töihin Helsingin seudulle?

Meidät on listattu maailman onnellisimmaksi maaksi viisi kertaa peräkkäin. Olemme hyviä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine. Lapsen uskaltaa päästää kävelemään kouluun. Kynttilää ei pidä pitää vakan alla, jos tarjolla on tällaisia valtteja. Sääkin on pukeutumiskysymys.

Perheellisen osaajan lähtöpäätöksen ratkaisee viime kädessä arjen toimivuus. Ulkomaalaisille osaajille pitää tehdä helpoksi suunnata nimenomaan Helsingin seudulle. Heille on tarjottava VIP-väylä seudun työmarkkinoille: työlupa, vuokra-asuntotarjouksia, päiväkoti- ja koulutarjous, perehdyttämistä, mentorointia, valmiita verkostoja ja henkilökohtaista uraneuvontaa puolisolle.

Tehdään onnellisuudesta ja työn ja muun elämän yhteensovittamisesta totta myös uusille tulokkaille.

Jotta asiointi ja asettautuminen sujuu vaivattomasti, englannin kieli on vahvistettava Helsingin seudun kolmanneksi viralliseksi kieleksi vuoteen 2025 mennessä.

Mitä yritykset voivat itse tehdä lisätäkseen kansainvälistä lumovoimaansa?

Lähtökohdat yrityksissä ovat varsin erilaisia. Osa yrityksistä on aidosti kansainvälisiä jo nyt. Toiset saattavat vasta aprikoida, voidaanko sisäiset palaverit vetää englanniksi, jos yritykseen otetaan ensimmäinen ulkomaalainen työntekijä.

Esimiehet ja henkilöstö saattavat suomalaiseen tyyliin arastella omaa rallienglantiaan. Ranskalaiset pahoinpitelevät englannin kieltä estoitta – tehdään mekin niin. Tekniikka ratkaisee isoimmat yhteisen kielen löytämiseen liittyvät ongelmat jo lähivuosina.

Monessa yrityksessä haetaan edelleen ensisijaisesti kantasuomalaisia työntekijöitä. Siitä kertoo se, että suurin osa työpaikkailmoituksista on yhä suomenkielisiä.

Umpisuomalaisellakin saattaa vaikeuksia löytää työpaikkaa, jos tutkinto on suoritettu ulkomailla. On alettava uskoa siihen, että suomalaisessa työelämässä tarvittava tieto on saatavissa myös ulkomaisesta korkeakoulusta. Bonuksena tulevat vieläpä parempi käytännön kielitaito ja valmiit ulkomaiset verkostot.

Kannattaa uskoa tutkimuksiin, joiden mukaan työyhteisön monimuotoisuus vaikuttaa myönteisellä tavalla organisaation innovatiivisuuteen ja jopa taloudelliseen kannattavuuteen. Homogeenisen härmäläisen koulutusputken käyneet saman kulttuuriperimän ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan samansuuntaisesti. Henkilöstön heterogeenisempi tausta tuottaa uusia ajatuksia ja moninaisempia ratkaisuja.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari