Yritysten arki huomioitava valtiovallan uudistuksissa

Katrehan on muuttanut palkanlaskennan viranomaisraportointia merkittävästi ja sen pitäisi tuoda selviä hyötyjä myös palkanlaskijoiden ja yritysten arkeen.

Katren tuomat muutokset ja niiden hyödyt saavat varmasti kaikkien alalla toimivien peukut ja uudistus on sinänsä varsin kannatettava.

Tammikuun työruuhkan jakautuminen pitkin vuotta ja ilmoitusten automaattinen lähetys helpottaa elämää kummasti. Tuskin palkansaajiakaan harmittaa veronpalautusten nopeampi maksaminen ja vähentynyt byrokratia. Valitettavasti tulorekisterin ensimmäiset kuukaudet olivat niin kaoottisia, että joissakin paikoissa sanaa ”Katre” käytetään jo kirosanana.

Verohallinnon järjestelmässä oli ongelmia eikä ilmoitukset menneet perille.

Esimerkiksi Pirkko-Liisa Järvisen tutkimuksessa  käy ilmi monia ongelmiakohtia ja käyttäjien turhautumista Katren käyttöönotossa. Ohjelmistoissakin oli vikoja eikä kiireisen aikataulun takia niitä oltu pystytty testaamaan kunnolla.

Yksi isoimmista ongelmista oli virhetilanteiden epämääräisyys. Virheen tapahduttua käyttäjä sai vain tiedon, että tapahtui virhe. Se, oliko virhe verottajalla, ohjelmistossa vai käyttäjässä jäi auki. Saati sitten tieto miten tästä virhetilanteesta päästäisiin eteenpäin.

Viestintä on tässäkin tärkeää

Katre perustuu lakiin ja tulorekisterin lykkääminen olisi ilmeisesti vaatinut jopa lakimuutosta. Realistisesti ei aikalisään siis ollut mahdollisuuksia. Tulorekisteriin valmistauduttiin hyvissä ajoin ja tiedotusta oli varmaankin määrällisesti riittävästi. Asian ollessa kohtuullisen monimutkainen, tiedottamisessa pitäisi kuitenkin painottaa yksityiskohtaisia käytännön esimerkkejä. Katren myötä tilitoimisto tai muun palkanlaskentaa hoitava taho tarvitsee nyt paljon enemmän tietoa maksuista kuin aiemmin. Ennakkomaksujen käsittely ja ennen kaikkea tiedon korjaaminen on osoittautunut pelättyäkin haastavammaksi ja näistä tiedottaminen pitäisi olla ykkösasia. Viestinnän sävy oli varsin tiukka, joskus jopa uhkaava, esimerkkinä mainittakoon myöhästyneiden ilmoitusten seuraamusmaksut. Palkanlaskennan kanssa työskentelevät ihmiset ovat jo työn luonteenkin puolesta yleensä tarkkoja ja huolellisia.

Pelko siitä ettei omaa työtä pysty tekemään kunnolla tai se aiheuttaisi hankalia tilanteita muille on stressannut monia.

Defensiivisen ohjelmoinnin periaate

Aloitin itse työurani aikoinaan ohjelmoijana. Yksi tärkeimmistä periaatteista koodauksessa on niin sanottu defensiivisen ohjelmoinnin periaate. Sen mukaan, vaikka oltaisiin varmoja että koodi toimii, otetaan kuitenkin huomioon mahdolliset vikatilanteet. Näin pystytään ottamaan huomioon “mustat joutsenet”, yllättävät tapahtumat ja odottamattomat virhetilanteet, joita väkisinkin tulee.

Käyttäjälle kerrotaan selvästi mistä virhe johtui ja miten se voidaan korjata tai kiertää.

Rinnakkaista toimintamallia voidaan pitää myös hetki yllä, joten käyttäjälle jää mahdollisuus tehdä haluttu toiminto vaikka uusi malli ei vielä toimisikaan.

Yritysten arkielämä huomioitava muutoksissa

Tietojärjestelmämuutoksia julkisissa järjestelmissä tulee aivan varmasti tapahtumaan tulevaisuudessakin, olivat ne sitten lakisääteisiä tai eivät.

Verottaja on tehnyt paljon hyvää työtä digitalisaation eteen ja moni asia on paremmin kuin se oli ennen.

Uudistuksia ei yrityksissä sinänsä vastusteta, päinvastoin. Yrityksillä ei ole kuitenkaan mitään muuta mahdollisuutta kuin sopeutua muutoksiin ja niihin työkaluihin, mitä viranomaistahot antavat. Valtion pitäisi ajatella yrityksiä loppuasiakkaina ja huomioida yritysten ja käyttäjien oikeat tarpeet. Ohjelmistoyritykset tarvitsevat testausmahdollisuuksia, ”hiekkalaatikoita”, joilla voidaan aidontapaisessa ympäristössä testata järjestelmiä. Tiedotuksessa on painotettava käytännön esimerkkejä uhkailun sijaan. Toivon valtiovallalta tulevaisuuden muutoksissa defensiivisen ohjelmoinnin periaatetta.

Matti Lattu
toimitusjohtaja
Heeros Oyj

Helsingin seudun kauppakamarin ICT-valiokunnan jäsen

Katso myös: