Lakimies Reetta Riihimäki Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelusta.

Viikon kysymys: korvauksen maksaminen arkipyhiltä

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kysymys 

Pitääkö arkipyhiltä maksaa työntekijälle erillistä korvausta? 

Vastaus 

Itsenäisyyspäivän viettämistä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä koskee oma erityislakinsa. Itsenäisyyspäivä onkin ainoa lain nojalla palkallinen vapaapäivä, edellyttäen kuitenkin, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Muiden arkipyhien osalta korvattavuus määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Työehtosopimuksessa on määritelty, mitkä päivät ovat arkipyhiä tai vapaapäiviä ja lyhentävät kyseisen viikon työaikaa. Jos työntekijällä on kuukausipalkka, niin arkipyhä ei käytännössä vaikuta työntekijän palkkaan, jos työntekijä muuten työskentelee koko kuukauden. Säännöllisten työpäivien lukumäärä kuukausittain vaihtelee ilman arkipyhiäkin ja kuukausipalkkainen saa saman kuukausipalkan riippumatta siitä, onko työpäiviä kuukaudessa esimerkiksi 19 vai 22. Tuntipalkkalaisten työntekijöiden osalta työehtosopimuksessa on usein sovittu arkipyhäkorvauksesta, jotta työntekijä ei kärsisi menetystä arkipyhäviikon lyhyemmän työajan vuoksi. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tuntipalkkaisille ei lain perusteella tarvitse maksaa erillisiä arkipyhäkorvauksia (poikkeuksena itsenäisyyspäivä). Arkipyhän korvaaminen voi tosin perustua myös yrityksen vakiintuneeseen käytäntöön.  

Jos työntekijä tekee kansallisena juhlapäivänä työtä, niin hänelle tulee maksaa työaikalain perusteella sunnuntaityökorvaus. Kansallisella juhlapäivällä tarkoitetaan työaikalaissa ensinnäkin kirkollisia juhlapäiviä, joita ovat: joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä. Kansallisia juhlapäiviä ovat lisäksi itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai työntekijä on antanut siihen suostumuksensa tai, jos työtä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä. Joidenkin työehtosopimusten perusteella juhlapäivänä tehdystä työstä voi tulla maksettavaksi vielä ylityökorvaus, vaikka ylityötä ei syntyisikään. Tämä johtuu siitä, että arkipyhänä tehty työ voi olla niin sanottua TES-ylityötä. 


Reetta Riihimäki
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi liittyen muun muassa verotukseen, taloushallintoon ja lakiasioihin. Voit lähettää kysymyksesi asiantuntijoillemme lomakkeen kautta.

Pohditko, onko yrityksesi jäsenemme?

Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue myös

Viikon kysymys: Vuosilomalaissa ei suoraan lue, että kuuteen lomapäivään sisältyy yksi lauantai. Mihin tämä lauantaisääntö perustuu?

Vuosilomalaki edellyttää, että työnantaja selvittää vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet,...

Nyt uutta: Viikon kysymys ratkoo lakipulmia

Pohditko kirjanpitoa tai verotusta? Tarvitsetko työsuhdeasioihin liittyviä lakineuvoja? Verkkosivuillamme julkaistava Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin lakiasioihin.

Muutoksia tulossa kilpailukieltosopimuksiin, päivitetty 17.11.2020

Työnantajalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus ja siten välttyä korvauksen maksamiselta. Lakimuutosten olisi tarkoitus...