Yksityisten sosiaalihuoltopalveluiden arvonlisäverotus

Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa ja palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut joko iän tai sairauden vuoksi. Avun tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa.

Palveluntuottajaa koskevat edellytykset

Asiakaskohtaista sosiaaliviranomaisen päätöstä ei tarvita, mutta palvelun tuottajan on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta myynti olisi verotonta:

1. Palveluntuottaja on tehnyt ilmoituksen siihen kuntaan, jossa hän toimii.
2. Palveluntuottaja on tehnyt palvelu- tai muun vastaavan suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa.
3. Sosiaalihuolto perustuu viranomaisen päätökseen tai palveluntuottaja on tehnyt asiakkaan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina.
4. Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta.
5. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma.

Mikä on sosiaalihuoltopalvelua

Kotipalveluita ovat esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvat toimet tai niissä avustaminen.

Kotipalvelun tukipalveluita ovat muun muassa ateria-, asioimis-, vaatehuolto-, siivous-, lumityö-, kylvetys-, kuljetus- ja saattajapalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut.

Arvonlisäverottomana sosiaalihuoltopalveluna voi saada apua yhtä hyvin internet-asiointiin, ruoanvalmistukseen, asuintilojen siivoamiseen, tiskaamiseen, vaatteiden pesuun ja huoltoon, henkilökohtaisessa peseytymisessä avustamiseen tai saunassa käyntiin.

Maksaminen palvelusetelillä

Maksettaessa sosiaalihuoltopalvelua palveluseteleillä palvelun maksu koostuu palvelusetelistä ja asiakkaan omavastuuosuudesta. Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy palveluseteliyrittäjän palvelustaan ilmoittaman hinnan ja palvelusetelin arvon mukaan, samoin hintaan vaikuttaa se, sisältyykö siihen arvonlisävero vai ei. Palvelusetelin osalta yrittäjä laskuttaa palvelun kunnalta ja ylimenevän osan suoraan asiakkaalta.

Esimerkki 1:
Kunnan sosiaalihuollosta on asiakkaalle myönnetty palveluseteli asunnon perussiivousta varten 2 tuntia kuukaudessa. Setelin arvo on 20,00 €/tunti. Asiakas ostaa siivouspalvelua palveluntuottajalta, joka täyttää edellytykset laskuttaa palvelun ilman arvonlisäveroa. Tuntihinta on 30,00 €. Asiakas maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan hinnan välisen erotuksen: 30,00 – 20,00 = 10,00 €/tunti. Koska asiakas käyttää palvelua 2 tuntia kuukaudessa, maksaa hän palvelusta itse joka kuukausi 2 x 10,00 = 20,00 €/kk.

Arvonlisäverottomuuden tuoma kilpailuetu

Arvonlisäverollisena tai arvonlisäverottomana ostetun palvelun hintaero on asiakkaan kannalta huomattava, ja pitkäaikaisen palveluntarpeen kasvaessa asiakas todennäköisesti lisää omaa ostovoimaansa valitsemalla sen palveluntuottajan, joka voi laskuttaa ilman arvonlisäveroa.

Esimerkki 2:
a) Sosiaalihuoltoon oikeutettu asiakas ostaa siivouspalvelua yrittäjältä, joka ei ole tehnyt ilmoitusta kunnalle tarjoamistaan sosiaalihuoltopalveluista. Tuntihinta on 30,00 € + ALV 24 %, jolloin kokonaistuntihinta asiakkaalle on 37,20 €.
b) Sama asiakas ostaa siivouspalvelua yrittäjältä, joka on tehnyt ilmoituksen kunnalle myymistään sosiaalihuoltopalveluista ja joka muutoinkin täyttää verottomuuden edellytykset. Tuntihinta on 30,00€, joka on asiakkaan lopullinen kustannus.

Arvonlisäverollinen ja -veroton toiminta pidettävä erillään

Yrittäjä, joka harjoittaa sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta liiketoimintaa, voi vähentää hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron vain siltä osin kuin hankinnat liittyvät arvonlisäverolliseen myyntiin.

Esimerkki 3:
Kotipalveluyrittäjä myy arvonlisäverollista siivouspalvelua ja arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua. Yrittäjä hankkii toimintaansa varten pakettiauton, jota käytetään myös yksityisajoihin. Pakettiauton hankintaan ja käyttökustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää vain siltä osin kuin autoa käytetään verolliseen liiketoimintaan eli siivouspalveluun. Sosiaalihuoltopalvelun ja yksityiskäytön osalta arvonlisäverovähennystä ei saa. Lisäksi kotipalveluyrittäjän on pidettävä ajopäiväkirjaa sen osoittamiseksi, onko kyse ollut verolliseen vai verottomaan liiketoimintaan liittyvästä ajosta tai yksityisajosta.

Palvelujen kysyntä kasvussa

Sosiaalihuoltopalveluiden, kotipalveluiden ja niiden tukipalveluiden kysynnän odotetaan edelleen kasvavan ja lisäävän alalla toimivien yrittäjien ja yritysten määrää sekä lisäävän työpaikkoja. Edellä esitettyjen esimerkkien valossa kilpailuetu voi palveluntuottajalle olla huomattava, jos yrittäjä voi myydä palvelua ilman arvonlisäveroa. Hyöty on varmasti suurempi kuin verottomuuden edellytyksien täyttämiseksi vaadittava panostus.

Mika Olli
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari